torstai 7. syyskuuta 2017

Testissä: Bunny Hamster Dream Expert & Basic


Keväällä yhteistyökumppanimme Faunatar lähetti testiin meille kahta erilaista Bunnyn ruokaa. Tiesin ruuat jo etukäteen laadukkaiksi, mutta en ollut näitä itse koskaan testannut. Kansainvälinen suositus hamstereiden siemenseoksessa proteiinille on noin 15%, joka toteutuu näissä molemmissa ruuissa, rasvaa pitäisi seoksessa olla vähintään 5%, Expertistä sitä löytyykin mukavasti 6,5% ja Basicista 6%. Kuitu on myös yksi tärkeä tekijä, sitä tulisi olla 8%. Expertistä sitä löytyy kuitenkin vain 6% ja Basicista sen sijaan melkein ihanteellinen; 7,6%.

Tykkään todella paljon seoksen rakennusaineista, ne ovat monipuolisia ja niissä on otettu huomioon myös hamstereiden luontaisten elinalueiden kasvillisuus.

Expertissä tykkään erityisesti siitä, että eläinproteiini on luontaisesti hyönteisten, eli jauhomatojen muodossa.

Testikappaileina minulla toimi kaksi pitkäkarvaista urosta, Jax 5vko & Jim 3kk.

Lähtötilanteessa Jim ja Jax olivat syöneet altrominin hiiri-ja rottabreederiä, mikä on melko tuhtia ruokaa. Vanhempana Jim oli melko massaakkaassa kunnossa. Jax oli hieman pienikokoinen ja hentoinen poikanen, joka kasvatti turkkia massan sijaan.

Kokeilussa Jim sai Basic-seosta ja Jax Expert-seosta.

PPV17 Picus Oh It's So Shiny*  "Jim"

Mielestäni ruokinnan aikana Jimin massa tippui omaan makuuni vähän liikaa, mutta se ei missään nimessä ollut laisinkaan laiha, enemmän sporttimallinen ja lihaksikas, tämäkin toki vielä
kasvava nuori. Turkki oli hyväkuntoinen.







Wonderland's Eye Of The Tiger "Jax"

Jax kasvoi ruualla tasaiseen tahtiin. Turkkiin vaikutus oli todella hyvä. Kuivaturkkisesta hamsterista kuoriutui ruokinnan aikana hyvinkin kaunis pitkäkarvainen nuori hamsteri.










Loppusaatelmina täytyy todeta, että voin suositella tätä ruokaa hyvillä mielin. Toki isompaa hamsterimäärää voi mahdollisesti olla vaikea ylläpitää näin hintavalla seoksella. Mutta hyvin laadukasta tämä ruoka ehdottomasti on. Moni kasvattaja suosittelee tätä lisäkseni lämpimästi.

lauantai 15. heinäkuuta 2017

Asiaa hamsulan maskoteista: Valokeilassa puput

Olen ollut jo kauan pupuihminen, ensimmäiset pupuni sain ollessani 13-vuotias, joten historiaa näiden kanssa on ollut jo pidemmän aikaa. Väliäkin minulla oli kyllä kaneissa vähän aikaa, kunnes päätin, että hamsulaan on ehdottomasti saatava maskotti.

Vuonna 2010 heinäkuussa näin ilmoituksen kotia etsivästä 23.8.2008 syntyneestä hermeliiniuroksesta. Kävin katsomassa ja olin täysin myyty! Niinpä hamsulaan muutti ruskeasiamsoopeli hermupoika Kasper "Ruuti". Ruuti oli kodinvaihtajana siis meille tullut. Se osasi kyllä keppostella ja oli aika perus hermeliinimäinen tapaus. Ruuti kulki mukanani paikallisyhdistysten näyttelyissä lemmikkiluokissa, aina kun hamstereiden kanssa reissuun lähdin. Hyvin menestyksekäs näyttelyura sillä sitten olíkin, vaikka se oli melko kova jännittämään uusia paikkoja. Yhdet viralliset kaniesteetkin me käytiin kerran ja helposta suorasta napattiin ykkössija.

Jossainvaiheessa hankin sitten hermeliininaaraan, joka ei kylläkään ulkomuotollisesti ollut lähelläkään hermeliiniä, vaikka se paperillinen Ruutin tavoin olikin.

Ruuti tutustutti minut hermeliinien ihanaan maailmaan ja siitä asti olen niitä ehdoitta rakastanut. Halusin teettää hermeliinipoikueen, koska kasvatus alkoi minua kiinnostaa.
Siitä syntyi Sitten Anilla Aamukimara "Nilla" ja kaksi muuta poikasta, jotka menivät tuttaville. Nilla jäi kotiin äitinsä kanssa.

Kuten kuvasta voi huomata, oli Nilla hyvin kaukana hermeliinin standardista. Äitinsäkin puhtaana hermeliininä oli enemmän jänismäinen rakenteeltaan.

Minulla oli suunnitelmia Nillan suhteen, että aloittaisimme kaniesteet ja niitä jo treenattiinkin ja Nillalle se tuntui olevan mielekästä tekemistä.

Kuitenkin Nillan ollessa kuusi kuukautta,  kotona minua odotti lohduton näky. Ilman mitään ulkoista syytä Nilla oli nukahtanut ikiuneen. Olin todella surullinen, että Nilla lähti niin aikaisin. Sen jälkeen annoin Nillan emon kaverilleni ja meille jäi enää vain Ruuti. Kasvatus ei minulla enää sitten silläerää olisi jatkunut, vaan päätin jättää ne haaveet sinne, kun kunnon tilat aukeaa, ja vielä tänäkin päivänä tiedän, että ehkä kymmenen vuoden sisällä myös kasvattajanimeni alle tullaan lisäämään hermeliinit.




Aika kului ja Ruutilla alkoi ikä painaa, yleiskunto heikkeni hiljalleen ja tajusin, että edessä on Ruutin viimeinen kesä vuonna 2015. Haluasin Ruutista vielä poikasen, joten viimeisen kesänsä Ruuti sai viettää erittäin hyvän ystäväni luota omalla aidatulla isolla takapihalla risteytysnaaraan kanssa, joka sitten teki Ruutille poikaset, valitsin sieltä itselleni soopelinruskean venäläisen uroksen. FurFur aka Valon. Valo syntyi 30.8.2015.

Ruutin päästin paremmille porkkanamaille 7.9.2015. Päätös oli minulle niin rakas, oli luovuttava elämäni kanista. Aika päästettävä irti.

Onneksi minulle jäi Valo. Niin kaunis pieni risteytyskanipoika. Vaikka Ruutin menetys kaiversi mieltäni, olin siltikin hyvää vauhtia kiintymässä Valoon.

Yhteinen taipaleemme jäi hyvin lyhyeksi. 17.5.2017 Valon yleiskunto heikkeni huomattavasti ja nopeasti, pastruellaoireet löivät päälle kuin salama kirkkaalta taivaalta. Minulle siinä tilanteessa on vain yksi vaihtoehto. En lähde kiusaamaan kania hoidoilla, jotka voivat mahdollisesti helpottaa elämää tai olla helpottamatta. Kyseessä oli kuitenkin niin nopea ja voimakas sairastuminen. Valo nukkui ikiuneen. Itkin, minun pieni valomieheni oli poissa.

Ilman kania en osaa enää elää, ne ovat olleet niin kauan elämässäni. Vaikka suru Valon poismenosta painoi mieltäni, olen sellainen ihminen joka kuitenkin jatkaa eteenpäin. Aloin miettimään, että millaisen kaniystävän haluaisin seuraavaksi. Hermeliini, belginjätti vai kääpiöluppa? Vaikka hermeliini houkutteli todella paljon, olin jo pitkään halunnut kokea myös kääpiölupan rotuna, ja belgianjätti oli tavallaan vielä niin tuore ihastus rotuna, että päädyin lopulta kääpiöluppaan. Viestiä kaverille, joka kluppia kasvattaa ja sainkin pari ehdotusta. Olisi ollut viittakuviollinen poikanen, mutta se ei jotenkin vain sitten "iskenyt". Sainkin onneksi "tiskin alta" ehdotuksen vuosikkaasta rekisteröidystä sinisiamsoopeli klupasta. Siamsoopelit ovat kauniita. Välimatkaa oli taas se parisataa kilometriä ja yritin kysellä kyytejä, lopulta en enää malttanut ja hyppäsin ystäväni kera ratin taakse ja ajoin kaverini luokse hakemaan Dumlea. Pääsimme tutustumaan siistiin ja kivaan kanilaan ja koska en aikaisemmin ollut saanut kovin selkeitä kuvia tästä pojasta, oli se rakkautta ensisilmäyksellä.

Siinä se rotuunsa hieman pienikokoinen kluppapoika tönötti minun sylissäni. Olin todellakin myyty!

Kani koppaan ja takaisin Kainuuseen.

Dumle sai lempinimekseen Dexter, lyhyemminkin vain Dex. En ole katunut päivääkään tämän herran hankkimista. Dexillä meni aikaa sopeutua uuteen kaupunkilaiselämään. Olihan se ensimmäisen vuotensa viettänyt kanilassa, vaikkakin saanut olla paljon ihmistenkin kanssa kontaktissa mutta elämänmuutos oli kuitenkin pienelle eläimelle melko suuri. Meillähän kanit eivät asu häkissä, vapaata tilaa on kokonainen hamsula ja häkissä voi käydä vain tarpeillaan ja juomassa. 

Tullaan näyttäytymään Dexin kanssa ainakin Limingan ja Ylivieskan näyttelyissä :) Tämä postaus ei nyt liittynyt hamstereihin, mutta voihan sitä välillä kirjoittaa vaikka niistä hamsulan maskoteista ;) 



lauantai 3. kesäkuuta 2017

Hamster Masterchef 2017 tulokset

Arvoisa tuomariraati on nyt päättänyt voittajat, voittaja annos valittiin yksimielisesti kolmen tuomarin kesken. Osallitujia tuli oikein mukava määrä, ja annoksiin oli selvästi panostettu. Tuomarikolmikko kiittää kaikkia osallistujia! Muistakaa ensivuonna uudelleen! :)

Ja voittaja annos on Aadan toteuttama "Spaghetti" & kakku. Aadalle lähtee ihana Tierran lemmikkipuodin sponsoroima paketti!


Toiselle sijalle ylsi Marin tekemä Reissuhamsterin gourmet kananmunanäkkäri.


Kolmannelle sijalle Marja-Eevan kesäinen annos.


Kunniamaininnat:

"Kekseliäs"

"Yksityiskohtainen"

"Hauska muunnos ihmisten ruuasta hamstereille" 

"Monipuolinen kokonaisuus"

"Tuhti annos"

"Yksityiskohtainen"

"Söpö kokonaisuus"

"Terveellinen"



torstai 25. toukokuuta 2017

Vihreät herkkupallot

Terveelliset yrttipallerot hamstereille




4dl ruishiutaleita
5dl vettä
1 porkkana
2 rkl hunajaa
3 rkl rypsiöljyä
2 dl seesaminsiemeniä
tukku tuoretta basilikaa
tukku tuoretta persilijaa
1dl hirssiä
1 rkl spirulina


Lisää ruishiutalet, seesaminsiemenet, basilikat, persijat, hirssit,  ja spirulina sekä hyvin ohueksi viipaloitu porkkana tehosekoittimeen. Täydellä teholla kunnes kaikki ainekset ovat pientä hilua. Lisää vesi, hunaja ja rypsiöljy seokseen. Anna tekosekoittimen tehdä työ. 

Varaa viereen lasi vettä. Kasta kätesi ennen massan muotoilua. Muotoile käsillä pieniä palleroita ja lisää ne uunipellille. Tällä ohjeella koko uunipelti täyttyy niin, että uunipelti on täynnä pieniä vihreitä palleroita. 

Paista 150 asteessa vähintään tunti, kuhan pallerot ovat kovia. Älä kuitenkaan polta teoksia. Voit kokeilla kypsyyttä hammastikulla. Mikäli hammastikkuun jää massaa, ei ole pallerot vielä kypsiä.

Anna jäähtyä ja tarjoile. 


torstai 18. toukokuuta 2017

Liminka 6.5.2017

Limingassa vietettiin taas rentoa näyttelypäivää OSJH:n merkeissä.

Lähdin Ouluun jo perjantaina ystäväni Miran luokse, Kasperikin saapui perjantai iltana Miralle.

Ilta meni kyllä väsymyksen merkeissä. Aamulla oli sitten herättävä tuomaroimaan, minulla olikin semmoiset 58kpl arvosteltavaa, koska kääpiöhamstereiden lisäksi arvostelin hiiret ja rotat. Kääpiöhamstereita oli 38kpl.


Ilokseni roborovskeja oli ilmoitettu huima joukko! Kiinnitin tälläkertaa huomiota robojen luonteisiin, moni rääkyi ja oli levoton arvostelutilanteessa, tosin nuorisoa oli paljonkin joukossa.

PLH1 sijalle ylsi nuori talvikko nimeltä Absoluuttinen Vastustamaton. Sen ollessa myös BIS1.

Onnea myös kahdelle valmistuneelle lemmikkivaliolle!
Talvikkouros Vanilijavaahto sekä kiinariuros Wannabe Väärät Lääkkeet. :)

Päivä oli raskas, mutta antoisa. Minulla oli kaiken härdellin lisäksi 2 tuomarioppilasta häärimässä siinä lisänä.

Kaksi kasvattiani menestyi lemmikkipuolella, Nooran nuori roborovskiuros Wonderland's Elvis In Vegas ja syrkkien puolella myös Nooran pk tummanharmaa naaras Wonderland's Doe-Eyed Dakota*.

Tosiaan blogista jo aijemmin tuttu Noora lähti ensimmäistä kertaa näyttelyihin, ei mennyt kyllä ollenkaan huonosti. Kiitos hyvästä kasvattieni hoidosta Nooralle.