torstai 27. elokuuta 2015

Esittelyssä Wonderland's Xiu-Mei

Wonderland's Xiu-Mei, tutuimmin Mei on syntynyt 24.4.2015 ja on siis juuri 4kuukauden ikäinen melko muhkea (köh) hamsuneiti. Mein isä on komeaakin komeampi pitkäkarvainen tummanharmaa Enjolras von Sweetness** ja emo pitkäkarvainen normaali Wonderland's Vintage. Emänemä taas on Wonderland's Savannah, pkr seepianharmaa ja emänisä Wonderland's Oz Once In A Lifetime, pk cinnamon.

Mein emä Vintage on yhtä hupsu hamsteri kuin Mei. Vintage opetti Meille, että kun kiipeää samlan verkkoa pitkin ylös, saa herkkuja. Vintage nimittäin harrasti sitä, kun Mei oli vielä poikanen ja asui vielä mammansa kanssa samassa. Vintage teki sitä, että se tuli siihen ylös ja hamstrasi poskipussit täyteen kaikenlaisia herkkuja (välihuomautus: terveellisiä semmoisia.). Mei ei ole yhtä rohkea, vaan se hakee herkun kerrallaan, tiputtautuu - aijai, kun mä pelkään neidin hännän puolesta :D - alas ja viipottaa pepputupsut lepattaen mökkiinsä herkkuaarteensa kanssa ja sekunnin sadaasosassa se on taas kiivennyt kerjäämään lisää herkkuja. Kun se tulee tuohon samlan yläosaan, sitä saa silitellä päästä ja se vain katselee ympärilleen huuli pyöreänä.

Meillä on uskomattoman ihana silkkinen turkki, ihanat korva-ja pepputupsut!

Luonteeltaan Mei on sellainen häseltäjänaaras. Juoksuttaessakin se vaan viipottaa pää viidentenäjalkana ympäriinsä näyttäen siltä, ettei sillä ole mitään päämäärää minne mennä - kunhan saa huseerata pitkin huoneen lattiaa.

Meillä on järkyttävän inhottava tapa, se nimittäin yrittää tuhota juomapulloaan joka ikinen ilta. Samalla se valuttaa vedet pullosta asumukseen, huoh. Ja ei varmasti ole kyllä tekemisen puute, kun neidillä on pahvia asumuksessa vaikka muille jakaa - jota se tosin tuhoaa yhtä suurella vimmalla kuin juomapulloaan. Taitaa olla lajissaan ensimmäinen syrkki, joka ei tykkää kuntoilla. Herkkujen ja kuntoilunpuutteen voi tarkkasilmäisempi huomata 4kk kuvasta, joka tuossa yllä on.
     Mietin jo välillä vesikuppia, mutta ei - se ei ole vaihtoehto tämmöisen tomeran naaraan asumukseen, sillä arvatkaa kauanko se pysyy siellä pystyssä...minuutin? Niinpä joudun virittelemään neidille roikkuvan juomapullon, että se rymistely ja hampaiden pilaaminen loppuu. Ehkä Mei sitten siirtyisi jopa käyttämään enemmän sitä juoksupyörää... Koska neiti tekee kuitenkin poikaset pian, olisi hyvä jos se oikeasti olisi timmimmässä kunnossa synnytystä ajatellen. On meinaan sen verta hieno naaras nyt käsissä, että todellakin haluan siitä sitä jälkikasvua. Mei astutetaan lähiaikoina lyhytkarvaisella tummanharmaa valkonauhaisella uroksella Braak's Houtskoolilla, toiveissa tummanharmaata ja jos Haiku sattuisi hyvällä tuurilla kantamaan punasilmäisyyttä - myös lilaa! :3


Ja loppuun pari kuvaa Meistä vauvana 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Laitathan postauksen ulkopuolelle tarkoitetut kysymykset vieraskirjaan! :)