Ajatuksia kasvatuksen lopettamisen jälkeen

Kirjoitin tähän blogiin ensimmäisen tervetuloa-postauksen 17.1.2011, siitä tulee tänään kuluneeksi 10,5vuotta. Melkoisen pitkä aika kirjoitella blogia. Itse hamsteriharrastustahan oli takana jo tuosta parisen vuotta. On jaettu täällä ilot ja surut, monenmoiset tunteet. Mutta, koska päätin lopulta ja viimein laittaa 12vuoden jälkeen homman pakettiin ja lopettaa hamsteriharrastuksen, sen myötä kasvatuksen sekä tuomaroinnin, myös lähes kaiken hamstereihin liittyvän, on se myös tämän blogin lopullinen päätös. En tiedä, jätäkö blogin julkiseksi, en edes tiedä mitä teen hamsulani fb ja ig tileillä. Halusin kuitenkin päättää blogin vielä yhteen kirjoitukseen pohtiakseni edes itselleni asioita, mitä viimeaikoina on tapahtunut.

Olen kieltämättä kuin puulla päähän lyöty monenkin asian suhteen, päätin vetää itseltäni maton jalkojen alta 12vuoden jälkeen ja olen käynyt lähiviikkoina varmaan kaikki tunneskaalat läpi äärettömästä surusta, itkusta, helpotuksesta ja lopulta ilosta siitä, että sain tehtyä viimein päätöksen joka johtui monien asioiden summasta ja on ollut päällimmäisenä jo pitkään.

Lähivuosien aikana lopettaminen on kolkuttanut mielessä niin useasti, motivaatio on ollut hukassa ja en ole oikein enää jaksanut astuttaakaan naaraita entiseen malliin, vaan lähinnä antanut hamstereita kavereille käyttöön ja näyttöön. Jo ennen koronaa päätin pitää huilitauon näyttelyistä ja tuomaroinnista. Sitten tulikin se korona, eikä matkustaminen innostanut pätkääkään. Meillä syntyi mahdottoman hienoja hamstereita ilman minkäänlaisia vastoinkäymisiä, mutta samalla näyttelyiden puuttuminen söi osakseen motivaatio. Ärsytti nähdä, kuinka ne sertit valuu vaan sormien välistä sukupolvesta toiseen hienojen hamstereiden kanssa. Myönnettäköön, että näyttelyt ja näyttelymenestys on minullekin motivaattori. Ei kaikille, eikä tarvitsekaan olla mutta näyttelyissä oli aina sitä jotain ihanaa, mitä varmaan jään eniten kaipaamaan. Hamstereiden pusuttelun lisäksi siis. 

Jo muutama viime vuosi oli sellainen, etten viihtynyt enää hamsulassa samaan malliin kuin ennen, tottakai hamsterit hoidettiin, terveyden tarkastettiin,ruokittiin,hemmoteltiin ja paikat siivottiin. Harvoin enää sylittelin hamstereita, saati juttelin niille. Koko harrastuksesta tuli hiljalleen suorittamista tavan vuoksi. Kasvatuksen tilalle astui ennemmin hamsterihotellin pyörittäminen ja lopulta ymmärsin, että miksi ihmeessä nakkaan sellaiseen enää rahaa ja aikaa. Lisääntyneet terveysongelmat lisäksi varjostivat jokapäiväisellä kivulla eläintenhoidon arkea. Kun on koko elämänsä tehnyt hommia eläinten parissa, alkaa niitä ikäviä kulumia ja vaivoja tulla puskan takaa yllättäen, en ole minäkään enää kuitenkaan mikään nuori. 12 vuoden aikana olemme puolisoni käyneet yhden kerran viikon lomalla. Nyt eläinmäärän radikaalisti vähennyttyä voimme taas reissailla huolettomammin. Meilläkin *oli* yli 30 eläintä, se on aika suuri määrä, ei toki niin suuri kuin vuosia vuosia sitten, mutta se on suuri enkä luota kenen tahansa hoitoon tätä laumaa. Siinä onkin sitten hoitajan etsiminen, kun oltaisiin jonnekkin yhdessä lähdössä. Nykyiselle minimaaliselle laumalle on helppo löytää lähipiiristä sopivat hoitajat. 

Kuten aikaisemmin mainitsin, kävin parina viime viikkona läpi ihan todella rajuja tunneskaaloja, ajoin kyllä sellaista vuoristorataa etten ole eläessäni ajanut. 

Nyt kun hamstereita on enää kaksi, ja nekin on lähdässä kohti uutta kotia sunnuntaina, tunnen suurta helpotusta. Pahin vaihe oli se, kun hamsut siirrettiin erilliseen rakennukseen sisältä ja ne vain olivat ja jouduin odottamaan niiden kyytejä, päivät tuntuivat hyvin pitkiltä. Olisi ollut helppo, jos hamsterit olisi voinut vain taikoa pois. Nyt on kuitenkin kaikki kamat kasassa ja lähdössä hamstereiden mukana eteenpäin. Ruusukkeet, sertikortit, plakaatit, pokaalit ja muut viskoin isoon jätesäkkiin ja ainakin toistaiseksi laitoin ne säilöön varastoon kun tiedän mitä teen niiden kanssa. Äidilleni tuumasin että siinä isossa roskasäkissä on minun 12vuoden työ. Tuntuu, etten halua nähdäkään mitään hamstereihin viittaavaa. Että kyllä se isoksi osaksi hyvin kipeällekin tuntuu, kun 12vuoden elämäntapa häviää lähes kertarysäyksellä. 

Olen kuitenkin tietoinen, että päätös oli täysin oikea. Minun on nyt aika nauttia hieman erilaisesta elämästä, panostaa omaan hyvinvointiin ja jaksamiseen, sairauksien tasapainottamiseen ja itseni ajattelemiseen, koko 12vuotta olen uhrannut vain ajatellen eläimiäni. Eihän se toki lopu nytkään, on meillä nyt vielä kissat, pari kotiloa, pieni akvaario ja kanit, mutta se on niin paljon vähemmän kuin koskaan ja se tuntuu oudolle. Mutta tosiaan taas toisaalta helpottavalle, kun voin vaan jotkut aamut nukkua täysin huolettomana siitä, että kaiken muun lisäksi pitäisi nakella puhtaaksi 15 hamsterin kämppää, vaihdella vesiä, siivoilla, ruokkia, tarkastaa jne. Puhumattakaan jatkuvasta purukaaoksesta hamsulan ulkopuolella, mitä sai olla kihvelöimässä monta kertaa päivässä.

Yllättäen myöskin huomasin, että jo vuosien ajan olen kärsinyt todella pahoista allergiaoireista jyrsijöitä/pölyä/kuivikkeita kohtaan, mikä se allergeeni ikinä lienee ollutkin niin nyt pystyn taas hengittämään, en yski jatkuvasti keukoja pihalle 24/7,  enää ei hengitystiet turpoa ja vingu kuin vislauspilli, nenästä kulkee happi ja henkeä ei ahdista, niin että herään siihen öisin. Enpä tosiaan osannut sitäkään millääntavalla yhdistää sisällä asuviin hamstereihin, luulin, että minulle on puhjennut astma. Joten ompas varsin ihanaa pitkästä aikaa hengittää ja olla yskimättä jatkuvasti.

Vuosien varrelta minulle on jääneet mieleen niin kasvatin omistajat, kasvattajakollegat, hamsteripersoonat, näyttelyreissut, näyttelyt, tuomaroinnit, onnistumiset, epäonnistumiset..lista on loputon. Mutta en missään nimessä jättäisi tekemättä tätä matkaa, jos palaisin ajassa taaksepäin. Tämä koko matka on kasvattanut minua ihmisenä ja koko eläinharrastuksesta tuli minulle lopulta oman eläinalan yrityksen kautta ammatti. Saa nähdä puhaltaako sen puoleen uusia tuulia, ehkä - ehkä ei - mutta sen näyttää polku minne päätän mennä. Onhan se nyt ollut hulppeaa, koko tämä matka. Pienten poikasten syntymät..ja kuolemat tietenkin varjostamassa. Niihin ei oikeastaan ikinä totu, mutta niihin oppii suhtautumaan, samoin vastoinkäymisten kanssa. Ihan heti ei kannata luovuttaa jos ei suju, sillä jos jotain tähän hommaan vaaditaan, on se perisuomalainen sisukkuus ja ystävät.

Ne lukemattomat kerrat, kun päätin, että nyt tämä loppuu kun mikään ei onnistu, kaverit tsemppasivat jatkamaan ja niin jatkoin, ja hyvä niin. Minusta nyt on hyvä lopettaaa, kun kaikki on...vaan niin täydellisesti kuin voi olla. Ensimmäisestä poikueesta jätin kotiin lyhytkarvaisen seepianharmaa kilpikonnan (vuonna 2009 oli vielä hopeanharmaa) ja viimeisimpään poikueeseeni syntyi täydellinen pitkäkarvainen hopeanharmaa naaras, joka muutti Satulle Sateenkaaren Hamsulaan. Jos tämä pölyttynyt kristallipalloni jotain vielä osaa köhiä, niin olisihan se hienoa lopettaa hopeanharmaaseen muotovalioon, olisin oikeasti huisin ylpeä, onnellinen ja iloinen! 

Jouduin tekemään päätöksen, että nykyiset kasvattieni omistajat saavat tietenkin tukeni, niin kauan kun kasvattini elävät. Lähimmät ystäväni saavat tukeni hamsterikasvatustaipalellaan, mutta muuten täysin irtisanoudun enää toimimasta auttajana hamsteriongelmissa. Nekin vievät yllättävän paljon aikaa ja voimavaroja, lopulta kun asiaa katselee siltä kantilta, että olen monenmoiset pulmat ja ongelmat ratkaissut, ollut tukena ja apuna ja yliempaattisena ihmisenä ne tapahtumat ovat varjostaneet minua pitkään. Nyt on minun vuoroni vaan nauttia ja olla. Tunnen siitä itseasiassa pientä huonoa omaatuntoa, vaikkei tarvitsisi. Kyllä maailmassa auttajia riittää ja varsinkin meillä on täällä Suomessa oikeasti todella päteviä ja paljon tietoa omaavia kasvattajia ja harrastajia. Ei kukaan ongelmiensa kanssa yksin jää. Ihan täysi suositus jokaiseen ainakin kasvattajanimelliseen kollegaan sekä löytyy myös nimettömistä todella lupaavia, ihania kasvattajia. 

Kaikellahan on ihan totta aikansa, pieneläinten kasvattajissa on melko suurta vaihtuvuutta. Joku tekee täysillä vanhaksi asti niin kauan kuin pystyy, joku lopettaa parin poikueen jälkeen, joku jaksaa vuosia ja joku vuosikymmeniä. Se on siitä kiinni ainoastaan, miten täydellä sydämellä tätä hommaa pystyy tekemään, kun se palo lakkaa, oli kohdallani vain yksi oikea päätös ja siihen on tultu. 

Ihan kaikkein suurin kiitos kuuluu puolisolleni, joka meille hamsterin halusi hankkia vuonna 2009, sekä veljentytölleni, joka sen ensimmäisen hamsterimme kasvatti, sekä tietysti ihka ensimmäiselle hamsterilleni Manson Sweet Toothille, josta kaikki alkoi. Ilman teitä, meikäläinen ei olisi koskaan päässyt kokemaan tätä kaikkea! 

Kiitos Manson kaikesta 

♥

Kun hamsteri puree?

Sain tänään pitkästä aikaa muistutuksen siitä, että hamsteri todellakin on saaliseläin ja sen vaistot elävät vahvasti sen mukana, vaikka se on asunut todella kauan vankeudessa ja ihmisten seuraan tottuneena sekä jalostus on tehnyt oman osansa hamstereiden käyttäytymismalleihin. 

Vaikka kuvittelemme, että voimme kesyttää eläimen, se ei ole täysin totta. Joitain kompromisseja voimme aika pitkälle  eläinten kanssa tehdä elääksemme yhteisymmärryksessä, lopulta kuitenkin eläimen vaistot ovat vahvemmat. Ja hamsterilla ne ovat monessa tilanteessa puolustusreaktio tai pelkotilaan joutuminen.

Pääsääntöisesti ihmisen pitäisi pyrkiä tekemään eläinten kanssa kompromisseja ymmärtäen eläinten vaistonvaraista käytöstä. Se ei kuitenkaan ole aina niin helppoa. Puhummehan hamstereiden kanssa aivan eri kieltä. 

Olen opetellut lukemaan hamstereiden eleitä jo pitkään, ja sen ansiosta usein vältynkin puremilta ja tuomaroidessa puremahaavat ovat todella harvinaisia. Toki joskus eläin pääsee tuomarointi tilanteessa yllättämään aivan täysin. Kerrankin yksi hamsteri hyökkäsi suoraan käteeni papereiden seasta, vaikka käteni ei ollut vielä kovinkaan lähellä hamsteria. Tässä tilanteessa se tunsi olonsa uhatuksi ja reagoi turvalliseksi kokemallaan tavalla. Minulle on tuomarointi tilanteessa sekä hamstereiden käsittelytilanteessa aina tärkeää, että toimin eläintä kohtaa reilusti ja huomioiden sen alkuperäiset vaistot. 

 Eläin ei pure koskaan siksi, että se olisi paha, toisin kuin ihminen - eläin ei osaa ajatella tarkoituksellista väkivaltaa tai kostoa. Se täytyy muistaa aina, eläin ei myöskään ymmärtäisi, miksi rankaisisit sitä siitä, että se toimi täysin vaistojensa varassa tilanteessa, jossa se ei keksinyt muuta keinoa paeta epämiellyttävästä tai jopa todella pelottavasta tilanteesta. Siksi hamsteria ei saa koskaan rangaista sen vaistonvaraisesta toiminnasta, koska se on täysin turhaa. Näykkivää hamsteria voi puhaltaa hellästi kasvoille ja kertoa näin ystävällisesti, että käytös ei ole toivottavaa. Usein hamsterin näykkiminenkin on kokeilua, onko sormi ruokaa. Hamstereilla on nimittäin todella huono näkö, ne käyttävät elämässään todella paljon hajuaistiaan, mikä sitten monesti osoittautuu tämmöisellä epätoivotulla näykkimisellä ihmisten sormiin kohdistuen. Jos olet juuri näperrellyt jotain hyväntuoksuista ruokaa, on hamsterin usein kokeiltava, onko se ihana tuoksu sormi vai kenties pähkinä. 

Tänään kuitenkin onnistuin tahtomattani tekemään sen virheen, että tavoittelin vierasta hamsteria juoksupyörän takaa, enkä nähnyt sen eleitä. Jos olisin nähnyt, se olisi ennen puremaa hyvin todennäköisesti viestittänyt minulle selkeästi, että käden lähestyminen ei ole sille ok juuri sillä hetkellä. Sitä voi pelottaa, se voi säikähtää. Tässä tapauksessa hamsteri säikähti ja reagoi, kuten sen kuuluu. Hätä ei toki ole tämännäköinen, hamsteri itse sai tuplaherkut korvaukseksi siitä, että menin hänet säikyttämään. Ihan täysin ajattelemattomuutta ja omaa tyhmyyttä - täysin oma vika. Eikä siinä mitään, elämä jatkuu ja puremia tulee jatkossakin. 

En voi liikaa alleviivata kasvattienikaan omistajille, että eläin on aina eläin, ja se voi purra. Moni lapsikin on hienosti tämän sisäistänyt kun olemme hakutilanteessa asioista keskustelleet hamsterinkin näkökulmasta. Olenkin aina sanonut lapsille, ettei se purema juurikaan satu ja sen huomaa usein vasta sekunteja sen jälkeen, kun se on tapahtunut. Tietenkin ihmisen on loogista pelätä kipua, se on myös ihmisten vaisto. 

Mutta näin me yritämme elää eläinten kanssa sopusoinnussa, joskus tulee konflikteja ja joskus se on ruusuilla tanssimista. Mutta huolimatta siitä, että joskus otamme rakkaiden lemmikkiemme kanssa hieman nokkapokkaa, on elämä lemmikkein kanssa todella antoisaa. 

Muistathan kuitenkin, että kun olet tekemisissä eläinten kanssa, huolehdit itsellesi aina voimassaolevan tetanusrokotteen. Se on pitkäaikainen rokote, joka voidaan joissain tilanteissa joutua tehostamaan. Näin pidät itsesi turvassa, ja hamsterin puremista harvoin seuraa mitään vakavaa. 

Miten valitsen kasvateilleni omat kodit?

Sain taannoin tästä kysymyksen, kun kyselin toiseen tarkoitukseen kysymyksiä ja tämä poikkesi sen verran alkuperäistarkoituksesta, että päätin tehdä aiheesta oman blogipostauksen. 

Minttu tässä kuvassa lähti kattavan ja ihanan yhteydenoton jälkeen aikoinaan Kajaanilaiselle omistajalle, joka nykyään muuten kasvattelee venäjänkääpiöhamsteri roborovskeja kasvattajanimellä Kingdom's, ja meiltä on edelleen hänellä lk normaali uros sijoituksessa ♡

Miten siis valitsen kasvateilleni uudet omistajat, oman kodin?

Ihan ensimmäiseksi minkä tahansa lemmikkieläimen myynti varsinkn netin kautta vaatii melkoista ihmistuntemusta. Tiettyjä hälytysmerkkejä voin vain yrittää etsiä myös yhteydenottojen yhteydessä. Minulla on sivuillani varausohjeet, jotka lukemalla pääsee aika hyvin kärryille siitä, millaisia koteja etsin kasvateilleni. Siellä on listattuna mm. minimimitat tulevalle kasvatin asumukselle ja erityisesti se, että ostaja perehtyy syyrianhamsterin hoitoon,ruokintaan ja lajityypilliseen käyttäytymiseen ennen yhteydenottoa. Jos näin ei ole tehty, annan siihen kyllä mahdollisuuden.

Eläintä ei voi ostaa tietämättä miten sitä hoidetaan. Se ei mene niin, että hankitaan ensin eläin ja sitten aletaan kysellä, että miten tätä eläintä hoidetaan. On kaikkien, myös uuden lemmikinomistajan kannalta varsin hyödyllistä, että perusasiat ovat hallussa ennen lemmikkieläimen kotiutumista. Tarkentaviin kysymyksiin, ongelmatilanteisiin ja esimerkiksi hamsterin sairastuessa olen kasvattajana käytettävissä ja tukena. Sairastapauksissa kuitenkin arvioin tilanteen ja ohjaan omistajan eläinlääkärin luokse, mikäli se on tarpeellista tai annan ohjeet, mikäli hamsteri vaikuttaa siltä, että ensin voi koettaa kotikonsteja. Mutta tietenkään pelkällä lukemisella ei viisastu niin paljon, että osaisi hoitaa lemmikkiä täydellisesti. Jokainen aloittaa jostain, mutta kokemus on se mikä kasvattaa luetun tiedon ohella.

En ole ostajia kohtaan kohtuuton, annan mahdollisuuksia parantaa ja tehdä toisin. En vaadi esimerkiksi aikaisempaa kokemusta hamstereista, mutta sen seikan haluan rehellisesti kuulla, että osaan olla tukena alusta asti eri näkökulmasta, kuin ostajaan, jolla jo kokemusta on. Neuvon silti kaikkia tasapuolisesti, koska jokainen hamsterinpoikanen on yksilö ja kokeneellakin voi olla esimerkiksi vanhentunutta tietoa. Siksi ohjaan useimmat päivittämään tietoa, mistäs muualta kuin luotettavasta hamsterit.net sivustosta! 

Ostajan yhteydenotto

Nykyään monet kotiehdottokkaat ovat niin ihania, että voisin vain myydä useammankin hamsterin samalle henkilölle/perheeseen ja tuntea sisimmässäni suurtaa rauhaa siitä, että tiedän hamsterin olevan hyvissä käsissä. Koska yhteydenotto tapahtuu aina meillä sähköisesti netin kautta, kuulostelen millainen ensimmäinen yhteydenotto on. Pyydän kuitekin jokaisessa myynti-ilmoituksessa kertomaan itsestään, mahdollisesta hamsterihistoriasta ja tulevasta kodista. Mahdollisista tarvikkeista, jotka ovat jo valmiina tai hankintalistalla. Ensivaikutelma on tärkeä, koska emme tee varauksia kasvotusten, kannattaa siis miettiä miten muotoilee poikaskyselyä, olipa nyt eläinlaji mikä tahansa. Esimerkiksi "varaan tuon hamsterin ja tulen hakemaan päivänä X kellonaikana X" - ei nyt vaan vakuuta, koska olen kasvattajana yksityinen henkilö ja tämä on harrastus. 

 Sekä se ikä, en myy hamstereita alaikäisille ilman vanhemman suostumusta ja siitä voi jokainen alaikäinen olla varma, että vanhempien seläntakana on turha haaveilla saavansa minulta poikasta, sillä minulla on lopulta keinoni varmistaa, että vanhempi on tietoinen varauksesta varmuudella. Onneksi tämmöistä vilunkia ei ole ollutkaan vaan minuun on ottanut valtavan hienoja nuoria yhteyttä, jotka ovat puhuneet vanhempiensa kanssa tulevasta perheenjäsenestä. Harvojen yhteydenottojen kohdalla olen joutunut pettymään, nuoret hoitavat todella hienosti nämä yhteydenotot kasvattajiin. Annan mielelläni myös aina tsemppipalautetta nuorelle, joka uskaltaa itse ottaa yhteyttä reippaasti ja on lukenut huolellisesti varausehdot sivuiltani. 

Ja vaikka nyt vähän mokaisit siinä ensimmäisessä yhteydenotossasi minulle, niin en minä sitä viestiä kuitenkaan visko roskakoriin sen siliän tien, jos yritystä nyt kuitenkin on, vaan asiallisesti vastaan mitä parannettavaa tulevassa kodissa olisi ja miten se aiotaan toteuttaa ja jatketaan siitä sitten keskustelua ja mietitään miten saataisiin esimerkiksi ne sopivat tarvikkeet tai voisiko edellisen hamsterin hoitotoimia muuttaa nykyisen kohdalla. 

Sitten on kyllä niitäkin, jotka viskon roskakoriin suoraan tai vastaan vaan lyhyesti ei.

Tämmöinen esimerkki:

"Ostaisin ruskean hamsterin, onnistuuko myydä 15eurolla, koska matka on niin pitkä ja bensaa menee."

- Jokainen varmaan ymmärtää, miksi viskon tässätapauksessa sen viestin roskakoriin. Kaikenlaisia selityksiä olen kuullut.

Tarvikkeiden sopivuudesta vänkääminen ei ole myöskään soveliasta. Jos ilmoitan, etten myy hamsteria 40*50cm häkkiin, niin siitä on turha minulle suivaantua vaikka edelliset kolme hamsteriasi olisivat siinä samassa retrohäkissä viihtyneetkin. Jos sitä viihtymiseksi voi siis kutsua. En myöskään muuta mielipidettäni, vaikka huudat minulle pää punaisena puhelimessa, että se on oma häpeäni kun en myy. Tämä on muuten tapahtunut ihan oikeasti :D 

Yhdestä asiasta haluaisin muistuttaa, nimittäin siitä, että paljon kysellään voinko tuoda hamsterin puoliväliin paikkakuntaan x. Valitettavasti en voi. Ymmärrän kyllä ajatuksen, joskus matkat ovat pitkiäkin, mutta minulla ei ole mahdollisuutta ajella pitkin Suomea puoliväliin tuomaan poikasta, vaikka minulle matka olisi lyhytkin. Vaikka minulla auto onkin, niin silti hakeminen on aina ostajan vastuulla, näin meillä. Tottakai esimerkisi Etelä-Suomeen voi yrittää sopia kyytejä ja kannattaa kysyäkin nimittäin saattaa olla että joku tuttavani on sinne suuntaan menossa ja poikanen mahtuisi kyytiin, mutta noin pääsääntöisesti kuljetukset ja niiden suunnittelut tulee hoitaa itse. Jos myöntyisin tähän, että asioikseni ajelen puoleen väliin, saisin olla ajelemassa jatkuvasti jokaiseen suntaan kun poikasia on luovutuksessa. Meille on myös mahdollista matkustaa junalla/bussilla. Siinätapauksessa toimitan poikasen tietenkin asemalle kaupunkimme keskustaan. Kajaaniin kulkee junia ja busseja kyllä hyvin tiuhaan ympäri Suomea. 

En vaadi kasvateilleni sentään palatsia, vaan ihan sen, että ne päätyvät koteihin, jossa niitä kohdellaan lajityypillinen käyttäytyminen huomioon ottaen, ruokitaan terveellisesti, asutetaan ainakin niissä minimitoissa mitkä olen asettanut, mahdollistetaan virikkeellistäminen ja pidetään muutenkin hyvää huolta. Sekä ennenkaikkea mietitään lemmikkieläimen hankintaa tarkasti etukäteen. - siinä oikeastaan kiteytettynä ajatukseni kasvattieni uudesta kodista. 

 Hamsteri on suhteellisen lyhytikäinen lemmikki ja sitoo kuitenkin lopulta hyvin vähän aikaa arjessa. Olisi kuitenkin hyvä sitoutua pitämään uudesta lemmikistä huoli sen 2-3 vuotta. Elämäntilanteet toki muuttuvat ja joskus luopuminen ja uuden kodin etsiminen on vain ja ainoastaan järkevää, mutta hiljattain tässä kuulooni on tullut parikin tapausta (ei meidän kohdalla), joissa hamsteri on laitettu myyntiin vaan tuntien-päivien kuluttua sen hankinnasta. Siinätapauksessa kannattaa miettiä, että miksi lähti alunperin hankkimaan eläintä ja antaa edes hieman eläimelle ja itselleen aikaa tottua yhteiseloon. Joskus uuden eläimen hankkiminen jännittää kovastikin ja alussa voi tuntua jopa kovaakin epävarmuutta, että pärjääkö kyseisen lemmikin kanssa. Aikaa, aikaa, aikaa..molemmille ja se kasvattajan tuen mahdollisuus. 

Kasvattajana en vaadi myöskään mitään yhteydenpitoa poikasen ostamisen jälkeen, mutta lämpimästi jokaiselle toivottelen, että se olisi minulle mieleistä ja mukavaa saada kuulumisia meiltä lähteneistä poikasista. Ja voi että, niitä tuleekin paljon ja sydäntä ne aina lämmittävät. 

En tiedä, avasiko tämä kirjoitukseni yhtään ajatusmaailmaani tämän asian suhteen, mutta asiaa on vähän hankala pukea sanoiksi, mutta joitain asioita tämä kirjoitus saattoi selventää. 

Ehkä se, että sisimmässään tosiaan tuntee tehneensä oikean päätöksen ja luovuttaneensa pienen hamsterinpoikasen oikeaan osoitteeseen. On aivan realiteetti, että valitettavasti näin ei aina harvoissa tapauksissa tapahdu ja joskus hamsteri jatkaa matkaansa jollekkin toiselle tai sitten sitä hoidetaan ohjeiden vastaisesti. Mutta se on näitä asioita - mihin minä en voi vaikuttaa loputtomasti - mutta kaikella sillä, mitä teen ennen tätä pyrin siihen, että hamsterilla olisi hyvä elämä rakastavassa kodissa. 

Uudistunut hamsula ja kuulumisia pitkästä aikaa

Jouduin tekemään vähän ikäviä päätöksiä lähiaikoina. Minun oikea kätenihän on mennyt hevosalan töissä aika tohjoksi vuosien saatossa, olkapää ei ole kuopassaan ja oireilee kovastikin välillä. Eläinalan työt ei sinäänsä helpottaneet asiaa, ja oman laumankin hoitaminen tekee välillä kovia kipuja oikeaan käteen ja aika paljon muuallekkin. Tietenkin se kuuluu fyysisen työn miinuspuoliin, mutta 3kuukautta sitten epikondyliitti kyynärpäähän oli aivan liikaa minulle. Puolikasta maitopurkkia on turha haaveilla nostavansa ilman ilkeää pistävää kipua, saati sitten 25kg kuivikepaalia. Mutta nämä asiat on tottakai hoidettava, kun on valinnut elämäntavakseen kasvattaa. En missään nimessä valita, hamsterit ovat minulle elämäni henkireikä - mutta tottakai - todella paha kipu kyynärpäässä vie motivaatiota harrastukselta. Oli siispä aika tehdä päätöksiä. Monien vuosien haaveilun jälkeen hommasin taas gerbiilejä, ne asuivat 120cm isossa ja painavassa terraariossa hamsulassa. Oli valitettavasti tehtävä päätös niiden luopumisesta, joten meidän ihanat pojat lähti kasvattajalle takaisin. Alvinin (siperianmaaorava) häkki vie tuhottomasti tilaa hamsulasta, mutta olin päättänyt mahduttaa sen sinne, sillä Alvinilla on ikää kuitenkin jo yli 7vuotta, eikä se lähte minnekkään enää meiltä. Gerbiilipojat olivat nuoria ja hyvinhoidettuja, joten niillä on elämä vielä edessä ja ne sopeutuvat helposti uuteen kotiin. Käppäreiden terraariotorni minun oli hamsulasta hävitettävä, että saan siitä toimivan kokonaisuuden, gerbiiliterran lisäksi siis. Hybridipoika Olaf järjestikin asian helpoimman kautta, kun hänelle iski kova akuutti hengitystieinfektio. Vanhan hamsterin ollessa kyseessä tein päätöksen hamsterin parhaaksi ja päästin hänet paremmille pähkinämaille. Kääpiöhamstereista jäljelle jäi Kingdom's hamsulan kasvatti Pyry, jolle kasvattajansa toi minidunan lainaan, jonka sain onneksi sopimaan hamsulaan. 2vuotiasta eläintä en tahdo lähteä antamaan eteenpäin kuin kasvattajalleen takaisin. Tottakai se on aina yksi kova lisärasite kädelleni, mutta Pyry on jo niin iäkäs, että päätin hoitaa hänet loppuun asti meillä. 

Minun piti hankkia samloille hyllyt, jotta voin käteni kanssa toimia hamsulassa mahdollisimman kivuttomasti. Tämä vaiva kun on sellainen, että se saattaa olla mukana koko loppuelämän, valitettavasti. Ennen samlat olivat kolmen pinoissa, ja päivittäinen samlojen siirtely lopulta kostautui epikondyliitin muodossa. Nyt hamsulassa on 12 samlaa, joka on minulle aika riittävä määrä. Kun Alvin poistuu joskus ajasta ikuisuuteen, hankin siihen vielä yhden hyllykön ja 4 samlaa lisää. Kääpiöhamstereita en hamsulan lemmikeiksi ole ajatellut enää ottaa, sillä hamsulan kuninkaan virkaa pitää 7kg painoin suurihopeauros Nemo. 

Hamsujen kämpät.

Hamsulan "työpöytä", siihen voi kätevästi laittaa samlan siivottavaksi. Myös rottien vanha XL-kokoinen boksi on valmiina astutusboksiksi, lisäksi pöydältä löytyy lääkitsemis,- sekä hoitotarpeet. Nemon tukikohta on pöydän alla. Hän ei siis asu ollenkaan häkissä, mutta tasoja ja tekemistä on kehitetty pitkin hamsulaa. Myös lakisääteinen iso, pehmustettu mökki häneltä löytyy, joka kuvassakin näkyy. Iso häkki on taas siperianmaaorava Alvinin. Tällähetkellä hän on talvitorkuilla, mutta normaalisti häkin ovet ovat auki, joten koko hamsula on hänen käytössään. 

Säilytyskaappi tarvikkeille, pokaalikaappi sekä Pyryn asumus. Hamsulan ruokavarasto on kätevässä ikean säilytyslaatikossa.

Malpas on nyt astutettu Wonderland's Redrumilla. Toivotaan todella kauniita poikasia, sekä ulkomuodollisesti, että värillisesti. Molemmilla on kauniit peruvärit, Redum on oikeastaan sanoisinko heittämällä muotovalio, jos näyttelyitä vain olisi. Kyllähän se kaihertaa, että tässä on pari mva-ainekseen soveltuvaa eläintä mennyt "hukkaan" näyttelyiden ollessa tauolla. Vuoden 2020 VV-sijoilla me ei oltu ollenkaan. Eikä kovin suuri osakaan, koska monet eivät näyttelyihin osallistuneet koronan takia. Esimerkiksi täällä meillä pohjoisessa ei ollut yhtään ulkomuotoluokkaa ja näin täysin turhana riskinä lähteä eteläsuomeen poukkoilemaan näyttelyiden takia. 

Seuraavaksi yritän astutella yhdistelmää Wonderland's Pokerface, lk seepianharmaa x Wonderland's Quiskaus, pk ps seepianharmaa. Molemmissa on mielettömän hyviä puolia, joita geenejä tahdon saada itselleni jälkipolvien muodossa. Pokerface lienee ehdottomasti paras hopeani ulkomuodollisesti aikoihin, värikään ei ole moitittava. 

Muuten hamsula on rullannut normaalia arkea. Huomenna lähtee viimeinen poikanen S2-poikueesta omaan kotiin. Hirmuisesti on tullut kehuja näiden poikasten luonteista, ja olen itsekin varsin tyytyväinen S2-poikueen lemmikkiominaisuuksiin. 

Mutta! Uusi tulokaskin meille on tulossa. Bongasin nimittäin pk hopeanharmaa vn uroksen, jolla on niin symmetrinen nauha, että melkein itkettää. Vaikka se katkeaakin nätisti keskeltä, on se silti täydellinen ja haluan ehdottomasti nähdä millaista nauhaa uros jättää jälkeensä. Hieman näyttää kutkuttelevan taas nauhan kasvatus, onhan se lempikuvioni sentään.

PK Hopeanharmaa vn uros Silent Symphony.

Tietoa varaajille ja vapaat poikaset - S2POIKUE

Niin ovat S2-poikueenkin poikaset kasvaneet nopeaan tahtiin. Ja varauksia on tullut todella mukavasti sellaisista kodeista, joihin olen poikasen luvannut ja varaus vahvistettu. 

Vapaita poikasia on enää neljä kappaletta. 

Yhteys: kahkoneneve@gmail.com

tai hamsulan inbox: WONDERLAND'S HAMSTERY

Poikasia ei myydä kasvatukseen, haussa vain lemmikkikodit. 

Valitettavasti hamsulan nettisivut ovat alhaalla, joten varausehtoja ei nyt pääse linkittämään halukkaille kyselijöille, mutta ihan tiivistettynä:

- Kasvattini muuttavat vain vähintään 80*40cm asumuksiin. Tuleva omistaja sitoutuu hankkimaan hamsterille oikeankokoiset varusteet, kuten: min. 28cm juoksupyörän ja syyrianhamsterille sopivat tarvikkeet. 

- Valitettavasti en varaile poikasen värin mukaan, mutta tietenkin toiveita saa esittää! :) Haluan, että jokainen poikanen sopii luonteensa puolesta parhaiten siihen kotiin minkä nään poikaselle ja tulevalle omistajalle järkevimmäksi vaihtoehdoksi. 

- Joidenkin poikasten punaisia silmiä ei tarvitse säikähtää, ne tummuvat yleensä jo ennen luovutusikää niin tummiksi, ettei niistä erota punaista väriä.

- Varausmaksu on 20€, joka suoritetaan välittömästi varauksen yhteydessä. Jos poikasen haku venyy reilusti yli luovutusiän, perin lisäksi 5€ hoitomaksun kuluja kattamaan. Loput hamsterin hinnasta maksetaan hamsteria noudettaessa.

- Edellistä kokemusta ei tarvitse hamstereista olla, kasvattajana olen tukena koko hamsterin eliniän ja vastaan kysymyksiin ja mieltä askarruttaviin asioihin sähköpostitse. Valitettavasti olen joutunut muuttamaan numeroni salaiseksi, koska hamsterikyselyitä ja muita hamstereihin liittyvää puhelua alkoi tulla yötä myöten. 

- Tätä poikuetta ei rekisteröidä, kuitenkin halutessasi saat pdf-tiedostona hamsterin paperit, mikäli ne itsellesi haluat. Voit rekisteröidä hamsterin itse Suomen Hamsteriyhdistyksen rekisteriin. 

- Mikäli hamsterin pidossa tulee hamsterista riippumattomia ongelmia, olen valmis ottamaan kasvattini takaisin ja etsimään tälle uuden sopivan kodin. Kauppahintaa ei tässätapauksessa palauteta. (koskee myös allergioita.) 

Kuvia ja kuulumisia?

Olen yrittänyt aktiivisesti ottaa edes jonkunlaista kuvaa/videopätkää varaajille, tällähetkellä terveyteni reistailee, joten olen keskittynyt enemmän käsittelemään poikasia, mikä on tällähetkellä prioriteetti 1. Otin tänään "passikuvat" kaikista poikasista, ja ne ovat todennäköisesti viimeiset kuvaterveiset ennen luovutusta. Poikasten kuvaamiseen, kuvien muokkaamiseen ja nettiin lisäämiseen hurahti kolmisen tuntia. Meillä on hidas netti ja hitaat laitteet, vaikka mielelläni lähettäisinkin enemmän kuvia ja videoita, on kuitenkin muistettava, että se vie aikaani aivan mielettömän paljon. Ihan vaikka nämä kolmetoista kuvaa julkaisukelpoiseksi, kolme tuntia :D Ymmärrän kyllä, että olette innoissanne, mutta malttakaa mielenne. Kun selviää, mikä poikanen lähtee kenellekkin, saa vauvakuvan muistoksi näistä kuvista :) 

Hieman koronasta - tärkeää infoa poikasen ostajalle/hakijalle

Moni on nyt kysellyt, että pääseekö meille katsomaan poikasia. Valitettavasti ei pääse, kuulun itse riskiryhmään ja koen, että on minulle, sekä muille turvallisempaa, että hamstereita ei pääse etukäteen katsomaan meidän kotiimme. Olen kuitenkin huomioinut tämän olemalla aktiivisempi kuvien ja videoiden lähettämisen suhteen. 

Normaalistihan meillä pääsee hakemaan poikasen sisältä ja tutustumaan hamstereiden oloihin, mutta korona on tehnyt tähänkin asti tähän asiaan poikkeuksen. Asumme omakotitalossa, hamsterit luovutetaan pihalla, jossa voimme vaihtaa muutaman sanasen ja sen jälkeen jatkaa sähköpostitse. Käytän itse maskia tässä tilanteessa ja toiveeni myös olisi, että hakija mahdollisuuksien mukaan käyttäisi maskia poikasen luovutustilanteessa. Turvaväli on ehdoton.

Haut porrastetaan pääsääntöisesti 2-3 päivälle, kukaan ei tule toisen hakijan kanssa samaan aikaan. 

S2 PASSIKUVAT

u. lk hopeanharmaa uros Wonderland's Silverbullet (sijoitukseen)

lk normaali naaras Wonderland's Sleepy Hollow

lk ps seepianharmaa vn uros Wonderland's Seventh Sign

lk ps hopeanharmaa naaras Wonderland's Sadako (jää kotiin)

lk cinnamon naaras Wonderland's Spirit Trap

lk ps hopeanharmaa naaras Wonderland's She Was So Pretty

lk seepianharmaa uros Wonderland's Shining

lk cinnamon uros Wonderland's Sleepwalker

lk ps seepianharmaa uros Wonderland's Suspiria

lk normaali valkonauhainen uros Wonderland's Secret Window

lk ps seepianharmaa valkonauhainen naaras Wonderland's Siren aka Sairen

lk normaali uros Wonderland's Sweeney Todd

lk seepianharmaa valkonauhainen uros Wonderland's Shadow Of The Hawk

Mitä poikasille kuuluu?

Poikasille kuuluu oikein hyvää, ne ovat kasvaneet tasaiseen tahtiin. Ne syövät terveellistä ja kasvua tukevaa ruokaa. Niitä käsitellään päivittäin, totutetaan kodin ääniin sekä terveyttä tarkkaillaan. 

Jos sinulla ilmenee kysyttävää, ole toki yhteydessä meihin:

kahkoneneve@gmail.com