Miten valitsen kasvateilleni omat kodit?

Sain taannoin tästä kysymyksen, kun kyselin toiseen tarkoitukseen kysymyksiä ja tämä poikkesi sen verran alkuperäistarkoituksesta, että päätin tehdä aiheesta oman blogipostauksen. 

Minttu tässä kuvassa lähti kattavan ja ihanan yhteydenoton jälkeen aikoinaan Kajaanilaiselle omistajalle, joka nykyään muuten kasvattelee venäjänkääpiöhamsteri roborovskeja kasvattajanimellä Kingdom's, ja meiltä on edelleen hänellä lk normaali uros sijoituksessa ♡

Miten siis valitsen kasvateilleni uudet omistajat, oman kodin?

Ihan ensimmäiseksi minkä tahansa lemmikkieläimen myynti varsinkn netin kautta vaatii melkoista ihmistuntemusta. Tiettyjä hälytysmerkkejä voin vain yrittää etsiä myös yhteydenottojen yhteydessä. Minulla on sivuillani varausohjeet, jotka lukemalla pääsee aika hyvin kärryille siitä, millaisia koteja etsin kasvateilleni. Siellä on listattuna mm. minimimitat tulevalle kasvatin asumukselle ja erityisesti se, että ostaja perehtyy syyrianhamsterin hoitoon,ruokintaan ja lajityypilliseen käyttäytymiseen ennen yhteydenottoa. Jos näin ei ole tehty, annan siihen kyllä mahdollisuuden.

Eläintä ei voi ostaa tietämättä miten sitä hoidetaan. Se ei mene niin, että hankitaan ensin eläin ja sitten aletaan kysellä, että miten tätä eläintä hoidetaan. On kaikkien, myös uuden lemmikinomistajan kannalta varsin hyödyllistä, että perusasiat ovat hallussa ennen lemmikkieläimen kotiutumista. Tarkentaviin kysymyksiin, ongelmatilanteisiin ja esimerkiksi hamsterin sairastuessa olen kasvattajana käytettävissä ja tukena. Sairastapauksissa kuitenkin arvioin tilanteen ja ohjaan omistajan eläinlääkärin luokse, mikäli se on tarpeellista tai annan ohjeet, mikäli hamsteri vaikuttaa siltä, että ensin voi koettaa kotikonsteja. Mutta tietenkään pelkällä lukemisella ei viisastu niin paljon, että osaisi hoitaa lemmikkiä täydellisesti. Jokainen aloittaa jostain, mutta kokemus on se mikä kasvattaa luetun tiedon ohella.

En ole ostajia kohtaan kohtuuton, annan mahdollisuuksia parantaa ja tehdä toisin. En vaadi esimerkiksi aikaisempaa kokemusta hamstereista, mutta sen seikan haluan rehellisesti kuulla, että osaan olla tukena alusta asti eri näkökulmasta, kuin ostajaan, jolla jo kokemusta on. Neuvon silti kaikkia tasapuolisesti, koska jokainen hamsterinpoikanen on yksilö ja kokeneellakin voi olla esimerkiksi vanhentunutta tietoa. Siksi ohjaan useimmat päivittämään tietoa, mistäs muualta kuin luotettavasta hamsterit.net sivustosta! 

Ostajan yhteydenotto

Nykyään monet kotiehdottokkaat ovat niin ihania, että voisin vain myydä useammankin hamsterin samalle henkilölle/perheeseen ja tuntea sisimmässäni suurtaa rauhaa siitä, että tiedän hamsterin olevan hyvissä käsissä. Koska yhteydenotto tapahtuu aina meillä sähköisesti netin kautta, kuulostelen millainen ensimmäinen yhteydenotto on. Pyydän kuitekin jokaisessa myynti-ilmoituksessa kertomaan itsestään, mahdollisesta hamsterihistoriasta ja tulevasta kodista. Mahdollisista tarvikkeista, jotka ovat jo valmiina tai hankintalistalla. Ensivaikutelma on tärkeä, koska emme tee varauksia kasvotusten, kannattaa siis miettiä miten muotoilee poikaskyselyä, olipa nyt eläinlaji mikä tahansa. Esimerkiksi "varaan tuon hamsterin ja tulen hakemaan päivänä X kellonaikana X" - ei nyt vaan vakuuta, koska olen kasvattajana yksityinen henkilö ja tämä on harrastus. 

 Sekä se ikä, en myy hamstereita alaikäisille ilman vanhemman suostumusta ja siitä voi jokainen alaikäinen olla varma, että vanhempien seläntakana on turha haaveilla saavansa minulta poikasta, sillä minulla on lopulta keinoni varmistaa, että vanhempi on tietoinen varauksesta varmuudella. Onneksi tämmöistä vilunkia ei ole ollutkaan vaan minuun on ottanut valtavan hienoja nuoria yhteyttä, jotka ovat puhuneet vanhempiensa kanssa tulevasta perheenjäsenestä. Harvojen yhteydenottojen kohdalla olen joutunut pettymään, nuoret hoitavat todella hienosti nämä yhteydenotot kasvattajiin. Annan mielelläni myös aina tsemppipalautetta nuorelle, joka uskaltaa itse ottaa yhteyttä reippaasti ja on lukenut huolellisesti varausehdot sivuiltani. 

Ja vaikka nyt vähän mokaisit siinä ensimmäisessä yhteydenotossasi minulle, niin en minä sitä viestiä kuitenkaan visko roskakoriin sen siliän tien, jos yritystä nyt kuitenkin on, vaan asiallisesti vastaan mitä parannettavaa tulevassa kodissa olisi ja miten se aiotaan toteuttaa ja jatketaan siitä sitten keskustelua ja mietitään miten saataisiin esimerkiksi ne sopivat tarvikkeet tai voisiko edellisen hamsterin hoitotoimia muuttaa nykyisen kohdalla. 

Sitten on kyllä niitäkin, jotka viskon roskakoriin suoraan tai vastaan vaan lyhyesti ei.

Tämmöinen esimerkki:

"Ostaisin ruskean hamsterin, onnistuuko myydä 15eurolla, koska matka on niin pitkä ja bensaa menee."

- Jokainen varmaan ymmärtää, miksi viskon tässätapauksessa sen viestin roskakoriin. Kaikenlaisia selityksiä olen kuullut.

Tarvikkeiden sopivuudesta vänkääminen ei ole myöskään soveliasta. Jos ilmoitan, etten myy hamsteria 40*50cm häkkiin, niin siitä on turha minulle suivaantua vaikka edelliset kolme hamsteriasi olisivat siinä samassa retrohäkissä viihtyneetkin. Jos sitä viihtymiseksi voi siis kutsua. En myöskään muuta mielipidettäni, vaikka huudat minulle pää punaisena puhelimessa, että se on oma häpeäni kun en myy. Tämä on muuten tapahtunut ihan oikeasti :D 

Yhdestä asiasta haluaisin muistuttaa, nimittäin siitä, että paljon kysellään voinko tuoda hamsterin puoliväliin paikkakuntaan x. Valitettavasti en voi. Ymmärrän kyllä ajatuksen, joskus matkat ovat pitkiäkin, mutta minulla ei ole mahdollisuutta ajella pitkin Suomea puoliväliin tuomaan poikasta, vaikka minulle matka olisi lyhytkin. Vaikka minulla auto onkin, niin silti hakeminen on aina ostajan vastuulla, näin meillä. Tottakai esimerkisi Etelä-Suomeen voi yrittää sopia kyytejä ja kannattaa kysyäkin nimittäin saattaa olla että joku tuttavani on sinne suuntaan menossa ja poikanen mahtuisi kyytiin, mutta noin pääsääntöisesti kuljetukset ja niiden suunnittelut tulee hoitaa itse. Jos myöntyisin tähän, että asioikseni ajelen puoleen väliin, saisin olla ajelemassa jatkuvasti jokaiseen suntaan kun poikasia on luovutuksessa. Meille on myös mahdollista matkustaa junalla/bussilla. Siinätapauksessa toimitan poikasen tietenkin asemalle kaupunkimme keskustaan. Kajaaniin kulkee junia ja busseja kyllä hyvin tiuhaan ympäri Suomea. 

En vaadi kasvateilleni sentään palatsia, vaan ihan sen, että ne päätyvät koteihin, jossa niitä kohdellaan lajityypillinen käyttäytyminen huomioon ottaen, ruokitaan terveellisesti, asutetaan ainakin niissä minimitoissa mitkä olen asettanut, mahdollistetaan virikkeellistäminen ja pidetään muutenkin hyvää huolta. Sekä ennenkaikkea mietitään lemmikkieläimen hankintaa tarkasti etukäteen. - siinä oikeastaan kiteytettynä ajatukseni kasvattieni uudesta kodista. 

 Hamsteri on suhteellisen lyhytikäinen lemmikki ja sitoo kuitenkin lopulta hyvin vähän aikaa arjessa. Olisi kuitenkin hyvä sitoutua pitämään uudesta lemmikistä huoli sen 2-3 vuotta. Elämäntilanteet toki muuttuvat ja joskus luopuminen ja uuden kodin etsiminen on vain ja ainoastaan järkevää, mutta hiljattain tässä kuulooni on tullut parikin tapausta (ei meidän kohdalla), joissa hamsteri on laitettu myyntiin vaan tuntien-päivien kuluttua sen hankinnasta. Siinätapauksessa kannattaa miettiä, että miksi lähti alunperin hankkimaan eläintä ja antaa edes hieman eläimelle ja itselleen aikaa tottua yhteiseloon. Joskus uuden eläimen hankkiminen jännittää kovastikin ja alussa voi tuntua jopa kovaakin epävarmuutta, että pärjääkö kyseisen lemmikin kanssa. Aikaa, aikaa, aikaa..molemmille ja se kasvattajan tuen mahdollisuus. 

Kasvattajana en vaadi myöskään mitään yhteydenpitoa poikasen ostamisen jälkeen, mutta lämpimästi jokaiselle toivottelen, että se olisi minulle mieleistä ja mukavaa saada kuulumisia meiltä lähteneistä poikasista. Ja voi että, niitä tuleekin paljon ja sydäntä ne aina lämmittävät. 

En tiedä, avasiko tämä kirjoitukseni yhtään ajatusmaailmaani tämän asian suhteen, mutta asiaa on vähän hankala pukea sanoiksi, mutta joitain asioita tämä kirjoitus saattoi selventää. 

Ehkä se, että sisimmässään tosiaan tuntee tehneensä oikean päätöksen ja luovuttaneensa pienen hamsterinpoikasen oikeaan osoitteeseen. On aivan realiteetti, että valitettavasti näin ei aina harvoissa tapauksissa tapahdu ja joskus hamsteri jatkaa matkaansa jollekkin toiselle tai sitten sitä hoidetaan ohjeiden vastaisesti. Mutta se on näitä asioita - mihin minä en voi vaikuttaa loputtomasti - mutta kaikella sillä, mitä teen ennen tätä pyrin siihen, että hamsterilla olisi hyvä elämä rakastavassa kodissa. 

Uudistunut hamsula ja kuulumisia pitkästä aikaa

Jouduin tekemään vähän ikäviä päätöksiä lähiaikoina. Minun oikea kätenihän on mennyt hevosalan töissä aika tohjoksi vuosien saatossa, olkapää ei ole kuopassaan ja oireilee kovastikin välillä. Eläinalan työt ei sinäänsä helpottaneet asiaa, ja oman laumankin hoitaminen tekee välillä kovia kipuja oikeaan käteen ja aika paljon muuallekkin. Tietenkin se kuuluu fyysisen työn miinuspuoliin, mutta 3kuukautta sitten epikondyliitti kyynärpäähän oli aivan liikaa minulle. Puolikasta maitopurkkia on turha haaveilla nostavansa ilman ilkeää pistävää kipua, saati sitten 25kg kuivikepaalia. Mutta nämä asiat on tottakai hoidettava, kun on valinnut elämäntavakseen kasvattaa. En missään nimessä valita, hamsterit ovat minulle elämäni henkireikä - mutta tottakai - todella paha kipu kyynärpäässä vie motivaatiota harrastukselta. Oli siispä aika tehdä päätöksiä. Monien vuosien haaveilun jälkeen hommasin taas gerbiilejä, ne asuivat 120cm isossa ja painavassa terraariossa hamsulassa. Oli valitettavasti tehtävä päätös niiden luopumisesta, joten meidän ihanat pojat lähti kasvattajalle takaisin. Alvinin (siperianmaaorava) häkki vie tuhottomasti tilaa hamsulasta, mutta olin päättänyt mahduttaa sen sinne, sillä Alvinilla on ikää kuitenkin jo yli 7vuotta, eikä se lähte minnekkään enää meiltä. Gerbiilipojat olivat nuoria ja hyvinhoidettuja, joten niillä on elämä vielä edessä ja ne sopeutuvat helposti uuteen kotiin. Käppäreiden terraariotorni minun oli hamsulasta hävitettävä, että saan siitä toimivan kokonaisuuden, gerbiiliterran lisäksi siis. Hybridipoika Olaf järjestikin asian helpoimman kautta, kun hänelle iski kova akuutti hengitystieinfektio. Vanhan hamsterin ollessa kyseessä tein päätöksen hamsterin parhaaksi ja päästin hänet paremmille pähkinämaille. Kääpiöhamstereista jäljelle jäi Kingdom's hamsulan kasvatti Pyry, jolle kasvattajansa toi minidunan lainaan, jonka sain onneksi sopimaan hamsulaan. 2vuotiasta eläintä en tahdo lähteä antamaan eteenpäin kuin kasvattajalleen takaisin. Tottakai se on aina yksi kova lisärasite kädelleni, mutta Pyry on jo niin iäkäs, että päätin hoitaa hänet loppuun asti meillä. 

Minun piti hankkia samloille hyllyt, jotta voin käteni kanssa toimia hamsulassa mahdollisimman kivuttomasti. Tämä vaiva kun on sellainen, että se saattaa olla mukana koko loppuelämän, valitettavasti. Ennen samlat olivat kolmen pinoissa, ja päivittäinen samlojen siirtely lopulta kostautui epikondyliitin muodossa. Nyt hamsulassa on 12 samlaa, joka on minulle aika riittävä määrä. Kun Alvin poistuu joskus ajasta ikuisuuteen, hankin siihen vielä yhden hyllykön ja 4 samlaa lisää. Kääpiöhamstereita en hamsulan lemmikeiksi ole ajatellut enää ottaa, sillä hamsulan kuninkaan virkaa pitää 7kg painoin suurihopeauros Nemo. 

Hamsujen kämpät.

Hamsulan "työpöytä", siihen voi kätevästi laittaa samlan siivottavaksi. Myös rottien vanha XL-kokoinen boksi on valmiina astutusboksiksi, lisäksi pöydältä löytyy lääkitsemis,- sekä hoitotarpeet. Nemon tukikohta on pöydän alla. Hän ei siis asu ollenkaan häkissä, mutta tasoja ja tekemistä on kehitetty pitkin hamsulaa. Myös lakisääteinen iso, pehmustettu mökki häneltä löytyy, joka kuvassakin näkyy. Iso häkki on taas siperianmaaorava Alvinin. Tällähetkellä hän on talvitorkuilla, mutta normaalisti häkin ovet ovat auki, joten koko hamsula on hänen käytössään. 

Säilytyskaappi tarvikkeille, pokaalikaappi sekä Pyryn asumus. Hamsulan ruokavarasto on kätevässä ikean säilytyslaatikossa.

Malpas on nyt astutettu Wonderland's Redrumilla. Toivotaan todella kauniita poikasia, sekä ulkomuodollisesti, että värillisesti. Molemmilla on kauniit peruvärit, Redum on oikeastaan sanoisinko heittämällä muotovalio, jos näyttelyitä vain olisi. Kyllähän se kaihertaa, että tässä on pari mva-ainekseen soveltuvaa eläintä mennyt "hukkaan" näyttelyiden ollessa tauolla. Vuoden 2020 VV-sijoilla me ei oltu ollenkaan. Eikä kovin suuri osakaan, koska monet eivät näyttelyihin osallistuneet koronan takia. Esimerkiksi täällä meillä pohjoisessa ei ollut yhtään ulkomuotoluokkaa ja näin täysin turhana riskinä lähteä eteläsuomeen poukkoilemaan näyttelyiden takia. 

Seuraavaksi yritän astutella yhdistelmää Wonderland's Pokerface, lk seepianharmaa x Wonderland's Quiskaus, pk ps seepianharmaa. Molemmissa on mielettömän hyviä puolia, joita geenejä tahdon saada itselleni jälkipolvien muodossa. Pokerface lienee ehdottomasti paras hopeani ulkomuodollisesti aikoihin, värikään ei ole moitittava. 

Muuten hamsula on rullannut normaalia arkea. Huomenna lähtee viimeinen poikanen S2-poikueesta omaan kotiin. Hirmuisesti on tullut kehuja näiden poikasten luonteista, ja olen itsekin varsin tyytyväinen S2-poikueen lemmikkiominaisuuksiin. 

Mutta! Uusi tulokaskin meille on tulossa. Bongasin nimittäin pk hopeanharmaa vn uroksen, jolla on niin symmetrinen nauha, että melkein itkettää. Vaikka se katkeaakin nätisti keskeltä, on se silti täydellinen ja haluan ehdottomasti nähdä millaista nauhaa uros jättää jälkeensä. Hieman näyttää kutkuttelevan taas nauhan kasvatus, onhan se lempikuvioni sentään.

PK Hopeanharmaa vn uros Silent Symphony.

Tietoa varaajille ja vapaat poikaset - S2POIKUE

Niin ovat S2-poikueenkin poikaset kasvaneet nopeaan tahtiin. Ja varauksia on tullut todella mukavasti sellaisista kodeista, joihin olen poikasen luvannut ja varaus vahvistettu. 

Vapaita poikasia on enää neljä kappaletta. 

Yhteys: kahkoneneve@gmail.com

tai hamsulan inbox: WONDERLAND'S HAMSTERY

Poikasia ei myydä kasvatukseen, haussa vain lemmikkikodit. 

Valitettavasti hamsulan nettisivut ovat alhaalla, joten varausehtoja ei nyt pääse linkittämään halukkaille kyselijöille, mutta ihan tiivistettynä:

- Kasvattini muuttavat vain vähintään 80*40cm asumuksiin. Tuleva omistaja sitoutuu hankkimaan hamsterille oikeankokoiset varusteet, kuten: min. 28cm juoksupyörän ja syyrianhamsterille sopivat tarvikkeet. 

- Valitettavasti en varaile poikasen värin mukaan, mutta tietenkin toiveita saa esittää! :) Haluan, että jokainen poikanen sopii luonteensa puolesta parhaiten siihen kotiin minkä nään poikaselle ja tulevalle omistajalle järkevimmäksi vaihtoehdoksi. 

- Joidenkin poikasten punaisia silmiä ei tarvitse säikähtää, ne tummuvat yleensä jo ennen luovutusikää niin tummiksi, ettei niistä erota punaista väriä.

- Varausmaksu on 20€, joka suoritetaan välittömästi varauksen yhteydessä. Jos poikasen haku venyy reilusti yli luovutusiän, perin lisäksi 5€ hoitomaksun kuluja kattamaan. Loput hamsterin hinnasta maksetaan hamsteria noudettaessa.

- Edellistä kokemusta ei tarvitse hamstereista olla, kasvattajana olen tukena koko hamsterin eliniän ja vastaan kysymyksiin ja mieltä askarruttaviin asioihin sähköpostitse. Valitettavasti olen joutunut muuttamaan numeroni salaiseksi, koska hamsterikyselyitä ja muita hamstereihin liittyvää puhelua alkoi tulla yötä myöten. 

- Tätä poikuetta ei rekisteröidä, kuitenkin halutessasi saat pdf-tiedostona hamsterin paperit, mikäli ne itsellesi haluat. Voit rekisteröidä hamsterin itse Suomen Hamsteriyhdistyksen rekisteriin. 

- Mikäli hamsterin pidossa tulee hamsterista riippumattomia ongelmia, olen valmis ottamaan kasvattini takaisin ja etsimään tälle uuden sopivan kodin. Kauppahintaa ei tässätapauksessa palauteta. (koskee myös allergioita.) 

Kuvia ja kuulumisia?

Olen yrittänyt aktiivisesti ottaa edes jonkunlaista kuvaa/videopätkää varaajille, tällähetkellä terveyteni reistailee, joten olen keskittynyt enemmän käsittelemään poikasia, mikä on tällähetkellä prioriteetti 1. Otin tänään "passikuvat" kaikista poikasista, ja ne ovat todennäköisesti viimeiset kuvaterveiset ennen luovutusta. Poikasten kuvaamiseen, kuvien muokkaamiseen ja nettiin lisäämiseen hurahti kolmisen tuntia. Meillä on hidas netti ja hitaat laitteet, vaikka mielelläni lähettäisinkin enemmän kuvia ja videoita, on kuitenkin muistettava, että se vie aikaani aivan mielettömän paljon. Ihan vaikka nämä kolmetoista kuvaa julkaisukelpoiseksi, kolme tuntia :D Ymmärrän kyllä, että olette innoissanne, mutta malttakaa mielenne. Kun selviää, mikä poikanen lähtee kenellekkin, saa vauvakuvan muistoksi näistä kuvista :) 

Hieman koronasta - tärkeää infoa poikasen ostajalle/hakijalle

Moni on nyt kysellyt, että pääseekö meille katsomaan poikasia. Valitettavasti ei pääse, kuulun itse riskiryhmään ja koen, että on minulle, sekä muille turvallisempaa, että hamstereita ei pääse etukäteen katsomaan meidän kotiimme. Olen kuitenkin huomioinut tämän olemalla aktiivisempi kuvien ja videoiden lähettämisen suhteen. 

Normaalistihan meillä pääsee hakemaan poikasen sisältä ja tutustumaan hamstereiden oloihin, mutta korona on tehnyt tähänkin asti tähän asiaan poikkeuksen. Asumme omakotitalossa, hamsterit luovutetaan pihalla, jossa voimme vaihtaa muutaman sanasen ja sen jälkeen jatkaa sähköpostitse. Käytän itse maskia tässä tilanteessa ja toiveeni myös olisi, että hakija mahdollisuuksien mukaan käyttäisi maskia poikasen luovutustilanteessa. Turvaväli on ehdoton.

Haut porrastetaan pääsääntöisesti 2-3 päivälle, kukaan ei tule toisen hakijan kanssa samaan aikaan. 

S2 PASSIKUVAT

u. lk hopeanharmaa uros Wonderland's Silverbullet (sijoitukseen)

lk normaali naaras Wonderland's Sleepy Hollow

lk ps seepianharmaa vn uros Wonderland's Seventh Sign

lk ps hopeanharmaa naaras Wonderland's Sadako (jää kotiin)

lk cinnamon naaras Wonderland's Spirit Trap

lk ps hopeanharmaa naaras Wonderland's She Was So Pretty

lk seepianharmaa uros Wonderland's Shining

lk cinnamon uros Wonderland's Sleepwalker

lk ps seepianharmaa uros Wonderland's Suspiria

lk normaali valkonauhainen uros Wonderland's Secret Window

lk ps seepianharmaa valkonauhainen naaras Wonderland's Siren aka Sairen

lk normaali uros Wonderland's Sweeney Todd

lk seepianharmaa valkonauhainen uros Wonderland's Shadow Of The Hawk

Mitä poikasille kuuluu?

Poikasille kuuluu oikein hyvää, ne ovat kasvaneet tasaiseen tahtiin. Ne syövät terveellistä ja kasvua tukevaa ruokaa. Niitä käsitellään päivittäin, totutetaan kodin ääniin sekä terveyttä tarkkaillaan. 

Jos sinulla ilmenee kysyttävää, ole toki yhteydessä meihin:

kahkoneneve@gmail.com

Haastattelussa rautainen eläinalan ammattilainen - Millaista on omistaa oma eläinkauppa?

Kauppakeskus Columbuksessa Helsingissä on vipinää ja vilskettä. Siellä sijaitsee myös Merja Kivelän puoliksi omistama Lemmikkieläinliike Punainen Pallo. Liike on perustettu vuonna 2011 ja asiakkaita riittää. Punaisessa Pallossa on selvästi laaja tietämys eläimistä ja se näkyy tuotteiden laadussa, eläimissä ja tietenkin positiivisesti asiakaskunnassa esimerkiksi runsaan vakioasikakaskunnan merkeissä. Hyvä kauppias, rautainen alansa ammattilainen ja eläinten hyvinvointi on ihmisille tärkeää. Lemmikkien hoito ja ruokinta on kehittynyt hurjasti kymmenessä vuodessa.

Olen itsekin vieraillut Helsinginmatkallani Punaisessa Pallossa kerran ja taisin silloin ostaa sieltä myös yhden campbellin. Silloin en vielä henkilökohtaisemmin tuntenut Meriä, joka sattui olemaan siellä töissä. Tunnettiin kuitenkin periaatteessa internetin ihmeellisessä maailmassa ja hoksattiin myöhemmin, että törmättiin asiakkaan ja myyjän ominaisuudessa Punaisessa Pallossa. Merjan tunnen hyvin pitkältä ajalta ja onhan minulla ollut myös hänen syyrianhamsterikasvattinsa, hopeanharmaa naaras Cat Cays Charisma. Sain sitten idean haastatella pitkän uran alalla tehnyttä yrittäjää, jolla on oma kivijalkaliike sekä laaja kokemus ei pelkästään yrittäjänä - vaan myös eläinalan harrastajana.

 Aihe varmasti kuitenkin kiinnostaa varsinkin monia nuoria, jotka haaveilevat tekevänsä työtä eläinalalla ja erityisesti haaveena voi olla työskentely kivijalkaliikkeessä tai jopa alan yrittäjänä sellaisessa. 

Merja Kivelä

1.Miten päädyit alkujaan eläinalalle ja kuinka Lemmikkieläinliike Punainen Pallo syntyi vuonna 2011?

- Eläinkauppa-alalle päädyin alun alkaen tietysti oman eläinharrastuksen ja kiinnostuksen myötä. Eläinkaupat oli aina olleet minusta kauhean mielenkiintoisia ja puoleensavetäviä paikkoja, oli kiva käydä katselemassa eläimiä ja tuotteita. 

 Aloitin myyjänä Faunattaressa 2000-luvun alussa ja sille tielle jäin. Tuli työskenneltyä useassa eri liikkeessä eri kaupungeissa. Eli kohtsillään alkaisi tulla pyöreitä vuosia täyteen eläinkauppa-alalla.  

 Punainen Pallo syntyi sitten pitkään kyteneen ajatuksen ja eteen tulleen tilaisuuden johdosta. Oma yritys ja yrittäjyys oli siintänyt takaraivossa jo monta vuotta ja tiesin sen olevan sitä mitä haluan, eikä päätöstä ole tarvinut katua. Kyllä yrittäjyys on ollut se minun juttu.

2.Mitä unelmia sinulla oli alkutaipaleella oman liikkeen suhteen ja ovatko ne toteutuneet? 

Merja: Aikalailla on tässä vuosien saatossa kerennyt toteuttaa kaiken mistä alussa haaveili. Tietysti monipuolisesta liikkeestä akvaarioineen kaikkineen. Ajankohtaiset tuotteet ja monipuolinen valikoima. Asiakaslähtöisyys ollut aina tärkeä ja se onkin pienessä liikkeessä hyvin saatu toteutettuakin. Lisäksi tuotteiden terveellisyys ja laatu ovat myös olleet tärkeitä tavoitteita joihin on päästy aika hyvin. Akvaariopuoli on minulle akvaariohöperönä ollut aina kauhean tärkeä. Siitä on pyritty pitämään kiinni koko matkan, että kalapuolen tuotteet ja kalasto ovat mielenkiintoisia. 

3.Mikä on ollut ihaninta tässä vuosien aikana eläintarvikeliikeyrittäjänä ja mitä kaikkea ala on sinulle tarjonnut? 

Merja: Kyllä mielenkiintoisimpina ja ihanimpina mielessä ovat asiakaskohtaamiset. Mahtavat vuosia kestäneet kanta-asiakkuudet ja vakikävijät, sekä tietysti uudet innokkaat eläintenomistajat. Asiakkaat tulevat monesti liikkeeseen jakamaan ilot ja surut. Joskus keskustelut ovat myös paljon muuta kuin eläimiin liittyviä, tutulle kauppiaalle voidaan tulla näyttämään vaikka perheen uutta ihmisvauvaa.

Työskentely eläinkaupassa ei ole pelkkää eläinten hellimistä, suurinosa työstä tehdään kulissien takana. Tieto esimerkiksi ruokinnasta kehittyy jatkuvasti, ja siksi yrittäjän on pysyttävä siinä ajantasalla ja käytettävä aikaansa päivittääkseen tietojaan. Työ on myös markkinointia ja uusien tuotteiden etsintää ja myynnin kannattavuuden pohdiskelua.

 

Merja: Työn suola on minulle aina ollut tiedon jakaminen, on todella palkitsevaa auttaa asiakasta jossain ongelmassa ja kiva saada kiitosta jälkikäteen kun hänen ongelmansa ratkesi. :) Myös tavallaan alan "aallonharjalla" oleminen on ollut todella mielenkiintoinen paikka. Nähdä uudet tuotteet, virtaukset ja eläimetkin mitä maailmalla ja alalla liikkuu. 

 

4.Mitä raskaampia asioita arkipäivässä liittyy oman lemmikkieläintarvikeliikkeen pyörittämiseen?

 

Merja: Varmaan se liittyy kivijalkamyymäläyrittäjyyteen ja vapaa-ajan vähyyteen. Töissä tuntee olevansa vahvasti 24/7. Työpäivät helsinkiläisessä kauppakeskuksessa ovat pitkien aukiolojen takia myös hyvin pitkät.  

 

Vaikka työpäivät venyvät joskus pitkiksi, on Merja kuitenkin ollut innoaks järjestämään erilaisia tapahtumia. Kuten esimerkiksi Punaisessa Pallossa järjestettiin lemmikkikaninäyttely vuonna 2017.

 

 

5.Onko teillä yläasteikäisiä "tettiläisiä" tutustumassa alaan liikkeellä työharjoittelun muodossa? Entä eläinalan opiskelijoita? 

 

Merja: Meillä on yläaste tettiläisiä läpi vuoden harjoittelussa. Myös muita työharjoittelijoita on vuosien saatossa ollut, esimerkiksi eläintenhoitajaopiskelijoita 

ja joitain myös kaupallisen alan opiskelijoita sekä työkokeilijoita. 

 

6.Millaiset tilat teillä on liikkeessä myytäville hamstereille? 

Merja: Hamsterit asustelee meillä liikkeessä lasisissa liukuoviterraarioissa, jotka pyritään virikkeistämään samalla tavalla mitä suosittelemme myös hamsterinostajan kotonaan tekevän, esim juoksupyörät ja muut virikkeet löytyvät hamsuterroista. Hamstereissa pyrimme suosimaan kotimaisia kasvattajia.

 

Kun yritys myy eläviä eläimiä, on niiden lajtyypilliseen käyttäytymiseen, ruokintaan ja hyvinvointiin oltava hyvä tietotaito. Hyvä eläinalan ammattilainen kouluttautuu jatkuvasti myös itsenäisesti ja pitää tietotaitonsa ammattimaisesti ajantasalla. 

 7. Mitä seikkoja pidät tärkeänä eläinten viihdyvyyden kannalta, kun ne väliaikaisesti asuvat liikkeessä, jossa vierailee paljon ihmisiä päivittäin?

 

Merja: Tuossa kuten jo aikaisemminkin mainitsin niin tämän väliaikaisen asumuksen pyrimme pitämään yhtä virikkeellisenä kun toivomme sen tulevankin asunnon lopullisessa kodissa olevan. Ja koen senkin puolesta olevan tärkeää että nämä esittelyterraariot ovat virikkeellisiä ja oikein sisustettua, koska ne ovat esimerkkinä niitä katseleville harrastajille.  

 

8.Miten laaja valikoima tuotteita teillä on kivijalkaliikkeessänne jyrsijöille?

 

Merja: Meillä on voisi sanoa hyvinkin laaja valikoima jyrsijätuotteita myymälässämme koska jyrsijät ovat todella suosittuja lemmikkejä ja niille tykätään ostaa monenlaista tarviketta, ruokaa ja herkkua. Pyrimme täten pitämään mahdollisimman laajan valikoiman laadukkaita tuotteita tarjolla.  

 

Laaja, sekä erityisen laadukas, terveellinen valikoima jyrsijöiden ja kanien herkkuja ja ruokia.

9.Millä merkillä hamsterinruuissa ja herkuissa on eniten kysyntää juuri teidän liikkeessänne? 

 

Merja: Jyrsijöiden ja kanienruuissa menevimpiä ovat esim  Bunny nature, Versele-laga, Genesis ja Altromin. Herkkutarjonta on laajin ja suosituin JR-Farmin tuotesarjassa sekä Hoikan Herkun tuotteissa. Erityisesti Hoikan heinää menee paljon.

 

Lemmikinomistajat ovat valveutuneet ostamaan terveellisiä ja laadukkaita tuotteita lemmikeilleen. Esimerkiksi Helsingissä pajunoksat ja JR Farmin koivua sisältävät tuotteet ovat todella suosittuja. 

 

10.Miten tärkeää hamstereiden ruuan ja herkkujen terveellisyys ja hyvä laatu on mielestäsi, vaikka hinta ulosmyyntihinta on näille yleensä hieman kalliimpi?

 

Merja: Laatu on erittäin tärkeää ja sitä tämän päivän asiakas osaa vaatiakin. Eikä hinta ole monelle enää se ostokriteeri erikoisliikkeessä, vaan juurikin ruuan terveellisyys, väriaineettomuus jne.

 

11.Millä tavalla liikkeessänne perehdytetään asiakasta hamsterin hoitoon ja lajityypilliseen käyttäytymiseen, joka tulee hankkimaan ensimmäisen hamsterinsa? Onko teillä tiettyjä myyntiehtoja tai suosituksia? Annatteko mukaan kirjalliset hoito-ohjeet? 

 

Merja: Asiakkaalle kerrotaan "kaikki mahdollinen" tieto hamsterin perus käyttäytymiseen ja hoitoon liittyen. Mukaansa asiakas saa myös tyhjentävän hoito-ohjeen ja aina on tervetullut käymään tai soittamaan jos jokin asia myöhemmin jää vielä mieltä askarruttamaan. Lapsille ei tietenkään eläintä myydä, aina täytyy olla aikuinen mukana. Myöskin ostotilanteessa tehdään selväksi, että vastuu eläimestä on aikuisella ja eläintä ei saa ottaa vain lapsen mielijohteesta. Nykypäivänä ainakin meillä käy ihanan valveutunutta väkeä, hamsteritietoa on lapsillakin jo ihan mahtavasti karttunut, kun tulevat eläimiin tutustumaan. Monesti vuosien aikana sitten saamme kuulla myös tarinoita näiden eläinten elämästä, se on kauhean hauskaa. Saatetaan tulla myös vuosien vuosien päästä muistelemaan, että "se teiltä ostettu ihana kani eli 10 hyvää vuotta ja nyt on siirtynyt vehreämmille porkkanamaille..." 

Laumasosiaaliset venäjänkääpiöhamsteri roborovskit saavat nauttia kaupalla lajitovereidensa seurasta, ennenkuin ne matkuvasta ihan omaan kotiinsa uudelle omistajalleen.

 

12.Onko eläinkaupanala sinulle se "elämäntyö", mitä tahdot tehdä eläkeikään saakka? Vai onko sinulla kenties muita suunnitelmia tulevaisuuden varalle? 

 

Merja: Eläinkauppatyön rinnalle minulle tuli muutama vuosi sitten koirien trimmaus. Opiskelin koiratrimmaajan tutkinnon ja olen nyt muutaman vuoden tehnyt sitä sivutoimisesti. Tässä lähitulevaisuudessa olisikin tarkoitus siirtää yrittämisen painopistettä enemmän tähän trimmauksen puolelle. Trimmaan koiria toiminimelläni Helsingissä.

 

13.Mitä muuttaisit yleisesti ajateltuna Suomessa eläinten myynnissä, kun puhutaan eläinkaupoissa myytävistä eläimistä? 

 

Merja: Suomessa on mielestäni asiat varsin hyvin tässä asiassa. Toki on sellaisia eläinlajeja joita minun mielestäni ei pitäisi myydä ollenkaan eläinkaupoissa. Niiden myyntiaika liikkeessä saattaa olla epätoivottavan pitkä tai esimerkiksi matelijapuolella sitä uutta osaavaa kotia ei tahdo lainkaan löytyä. Myöskin jotkin matelijapuolen lajit joille Suomen olosuhteissa on hyvin vaikea toteuttaa mielekkäitä asuinoloja asuntoon, ei minun mielestäni pitäisi ollenkaan myydä. Myös eliniältään valtavan pitkät lajit, joita liikkuu Suomessa jo ennestään paljon kodinvaihtajina en ottaisi enää eläinkauppamyyntiin, vaan suosittelisin kodin tarjoamista tällaiselle kodinvaihtajalle, jos tosissaan on palo kyseistä lajia hankkia.

 

14.Mitkä ovat mielestäsi eläinlajeja, mitä ei tulisi myydä eläinkaupassa? Vai voiko kaikkia lemmikkejä myydä eläinkaupoissa? Toki lakia noudattaen, eli rajataan koirat ja kissat tämän ulkopuolelle. 

 

Leopardigekko on suhteellisen helppohoitoinen matelija.

Merja: Taisin tähän jo tuossa edellä osalta vastatakin. Minun mielestäni monet matelijalajit kuuluvat tähän kategoriaan, esimerkiksi erittäin pitkäikäiset ja vaativat maakilpikonnalajit. Esimerkiksi ihan tavallinen nelivarvaskonnakin on yksi hyvin väärinymmärretty eläinlaji, jota saatetaan toivoa lapsiperheen lemmikiksi, korvaamaan vaikka "hankalaa ja työlästä" koiraa. Ymmärtämättä ollenkaan konnan valtavan pitkää elinikää ja todellisia vaativia tarpeita mm horrostusta ja ravinnon/lämmön/valontarpeita. Moni haluaisi nelivarpaan vaan asustamaan kodin lattioille. Ja tämä asutustapa on sille erittäin huono ja jopa hengenvaarallinen, eikä konna voi lainkaan toteuttaa siellä omia tarpeitaan. Epäsopivia lajeja eläinkauppaan on hyvin paljon, usein ne ovat lajiensa isoja pitkäikäisiä edustajia tai muuten vaan elinolosuhteiltaan hyvin vaativia.

 

16.Mitä mieltä olet siitä, että alan tarvikemyynti on siirtynyt nykyään suurimmaksi osaksi internettiin? 

 

Merja: Se taitaa olla tätä päivää monella alalla. Meillä se ei ole kauheasti täällä pk seudun kauppakeskuksessa vaikuttanut, moni poikkeaa tässä muiden ostosten lomassa. Myös moni haluaa nähdä mitä ostaa ja arvostaa saamaansa asiakaspalvelua sekä tuotteen saamisen nopeutta. 

17. Mikä on tärkein neuvosi nuorelle, joka haluaa kouluttatua eläinalalle ja lähteä myöhemmin yrittäjäksi juuri tälle alalle? Eläinala on monen nuoren haave ja oma kivijalkaliike tietenkin osan heistä unelma. 

Merja: Kyllähän uusia liikkeitä näkee avattavan edelleenkin. Eläinala on erittäin kilpailtu ala mutta myös eläinharrastus on varmaan suositumpaa kun koskaan ja eläimiin ja niiden hyvinvointiin satsataan varmaan entistä enemmän. Jos liikkeestä haaveilee, ei pidä pelätä työtä ja erittäin pitkää päivää. Muutenhan tämä onkin maailman antoisin ja paras ala. 

 

Merja teki eläinrakkaudesta uransa eläinkaupan alalla. Mutta nyt puhaltaa uudet tuulet, sillä Merja trimmaa koiria toiminimellä Helsingissä ja Vantaalla. Tutustu Merjan palveluihin allaolevasta Trimmauspalvelu Haumirin linkistä.    

     

 Trimmauspalvelu Haumiri

 

Suuret kiitokset Merjalle, että jaoit kanssamme urasi eri vaiheet!

 

 

©

Kaikki kuvat ovat Punaisen Pallon tekijänoikeudenlain alaisia heidän omista tiloistaan ja eläimistään, minulla on niihin julkaisulupa. 

 

Kuvien alla olevat kuvatekstit eivät ole Merjan mielipiteitä, vaan minun itseni huomioita eläinalan asioista.  

 

 

 

 

 

Elämää eläinlauman kanssa

Ison eläinlauman keskellä eläminen on ihanaa!

...mutta jos haaveilet tämmöisestä elämästä, on syytä ymmärtää muutama realiteetti. Tähän postaukseen otin mukaan myös muut eläimeni, joista on vuosien varrella karsiutunut monen monta eri lajia. Yhtenä syynä on muutto omakotitaloon, jossa lämpötilaa on vaikea pitää stabiilina. Lisäksi hamsulassa on talvisin aika kylmä (+15) joka karsii monta lajia ja esimerkiksi frettien pito sisällä on mahdotonta meillä. Idea tähän postaukseen lähti, kun jutustelin kasvattajakollegan kanssa, että mitäpä sitä tekisi, jos kaikki raha ja aika ei menisi eläimiin ja ystäväni sanoi, tekisinkö postauksen millaista elämää muiden eläinlajien kanssa olisi. Kiitos siis teille, tunnistatte kyllä. Moni nuori tuntuu myös haaveilevan isosta eläinlaumasta, mukaanluekin rakas veljentyttäreni. Tässä on niin paljon hyviä puolia, etten jaksa luetella, mutta myös erittäin paljon puolia, johon pitää olla sitoutunut 100% elämästään, iso vastuu. Eläin ei saa kärsiä tai voida huonosti. 

Meidän perhe asuu reilun 80neliön omakotitalossa, isolla tontilla maaseudun rauhassa. Meillä asuu ihmisten lisäksi 3 kissaa, 6 kania, siperianmaaorava, a.fulica, 3 gerbiiliä sekä hamsterit, joita kirjoitushetkellä on kylläkin enää vain 13+poikaset roborovskien kasvatuksen lopettamisen jälkeen. 11 syyrianhamsteria sekä 2 lemmikkikääpiöhamsteria. Kun muutimme pois isosta vuokrarivaristamme, pieneni myös hamsula. Lapsuudenhuoneeni toimittaa siis nykyään hamsulan virkaa, hauskaa. Eli eläimiä on nykyhetkellä 27kpl, määrä on alimmillaan vuosikymmeneen ja monella muulla on eläimiä moninverroin enemmän. Mutta tokihan tälläkin määrällä tehdään melkoinen ero yhteen lemmikkihamsteriin. Ja koska kasvatan hamstereita ja kaneja, määrä saattaa kerralla keikahtaa aivan päälaelleen poikaskausina, nekin ihastuttavat minua enimmillään jopa 12 viikkoa. Kaneillahan luovutusikä on paljon myöhäisempi, kuin hamstereilla. 27 eläintä voi kuulostaa paljolle, ja sitähän se onkin. Mutta minulla ei ole mikään tarkoitus "hamstrata" kaikkia eläimiä, vaan pitää eläimiä, joiden kanssa on mukava olla, ja jotka tuottavat minulle hyvää mieltä. Elämäntapa tämä on tämmöisissä määrissä, ei enää niinkään harrastus. Hyviä syitäkin sille löytyy.

Hamstereilla on tosiaan oma huone käytössään, mihin kissoille ei ole asiaa. Se vie tilaa hieman kissoilta sisällä, mutta kissoilla taas on lisätilana käytössään ulkocatio, mihin pääsee kätevästi vaikkapa keittiön luukusta vapaasti kulkemalla. Hamsulassa asuu lisäksi suurihopea uros Nemo, 3 gerbiiliä ja siperianmaaorava Alvin.

Kaneilla on erillinen kanila ulkorakennuksessa. Eli melko väljästi me täällä eletään, eikä missään tai kenelläkään ole ahdasta (paitsi öisin sängyssä, kun kaikki kissat valtaavat sen :D ). En kyllä suoraansanottuna henkilökohtaisesti kestäisi jos terraarioita olisi ympäriinsä joka nurkalla, nautin, että jokaisella lajilla on oma paikkansa sakä rauhansa ja kaikki on mahdollisimman järjestelmällisesti hoidettavissa.

Vuosien mittaan minulle on kertynyt laajasti kokemusta erilaisista lajeista, joita olen omistanut. Osa on sellaisia, mitä en koskaan enää halua - osa taas sellaisia, mitä on todella kova ikävä, kuten fretit! Oma pieni näädänpötkö on sellainen asia mitä kaipaan kovasti. Toki siihenkin olisi ratkaisu - ulkotarha. Mutta haluaisin kuitenkin, että näädät olisivat sisällä osa omaa arkea. Ne ovatkin mahtavia lemmikkejä, mutta melko vaativia ja kyllä - niillä on vahva ominaishaju, johon itse tottuu mutta vieraat eivät ;) Vuosien mittaan meillä on asustanut käärmeitä, kesyhiiriä (näitä kasvatin ihan tavoitteellisesti värissä lilac), frettejä, marsuja, afrikkalaisia kääpiöhiiriä, kaiken lajisia hamstereita, okapiruja, eri lajin kotiloita, rottia, gerbiilejä, kaneja, A.Gigas (jättiläistuhatjalkainen, ja muutama muu tuhatjalkainen, joiden lajia en enää muista), sauvasirkkoja, kissoja, koira, akvaarioita, ruusukuoriaisia, eri lajin torakoita, Hymenopus coronatus (orkidearukoilijasirkka), tuliliskoja..noin äkkiseltään ajateltuna ja lueteltuna. 

Mutta kun elää elämää tämmöisen eläinlauman keskellä, niin eihän siinä voi halutessaan jäädä vain päiväksi makoilemaan netflixin ääreen, edes kipeänä. Yhden kerran olen joutunut osaksi nakittamaan hoidon puolisolleni, kun sairastin toissatalvena rajuimman kautta influenssan, joka piti pedissä aika pitkään. Mitäpä jos puolisoa ei olisi? Esimerkiksi jos olen tuomarointi/näyttelyreissuilla, hoitaa puolisoni eläinlaumamme. Suurinosahan näistä on minun, kissat ovat yhteisiä, puolisollani on yksi oma kani ja yksi hamsteri.

Eläimet on hoidettava aamusta iltaan ja päivittäin, 24/7 ja ympärivuotisesti. Yksi isoin huomioonotettava tekijä tämmöisen eläinlauman kanssa on yksinkertaisesti se, ettei minulla ole juurikaan lomareissuja. Taitaa olla 7-8vuotta aikaa, kun olen viimeksi käynyt viikon lomareissun Levillä puolisoni kanssa ja siksi aikaa meillä oli luotettavat eläintenhoitajat ystäväpiiristä. Yli 15vuotta sitten tein reissun siskon kanssa ulkomaille lämpimään.

Minulla on muutamia erittäin luotettavia ja osaavia ystäviä, jotka osaavat hoitaa tämän eläinlauman ihan vain pienellä ohjeistuksella ja joille tämän sirkuksen luotan 100%, eikä minun tarvitse hätäillä, että jotain menee pieleen. Ei kovin montaa siis, eli kotoa ei lähdetä äkkilähtönä aurinkorannoille tai edes extempore matkalle kotimaan sisällä. Se ei minua tokikaan haittaa, reissaisin jos minulla ei olisi tätä elämää - mutta tämä elämä on se, missä olen äärettömän onnellinen jokaisesta päivästä ihanien eläinteni kanssa. En minä muuta juuri kaipaa. Jos kuitenkin ennen 40vuoden ikää pääsisi ulkomaanreissulle :D Kyllä minä niistäkin nautin nuorempana, ei käy kieltäminen. Ja joskus talvella kun tamparoin tuolla umpihangessa 50metriä hakemassa heinäpaaleja, niin mieleen tulee, että voisipa juuri nyt olla ihan vaikka teneriffalla syömässä hyvää ruokaa rantaraflassa, muttakun nään ristihuulien suloiset naamat, unohtuu nekin lämpimän maan haaveet. 

Lisäksi eläimet ovat minulle karvaisia terapeutteja, niiden kanssa on hyvä olla ja jokainen on osa perhettä. 

Mutta se on aamulla viimeistään kello 6.00 ylös ja tekemään eläinten aamutoimet. Tosin..vanhin kissamme, 15vuotias Romeo herättelee kyllä minut ennenaikojaan (parhaimmillaan neljältä aamulla) pomppimalla päälläni. Kun se minut hereille saa, annan kissoille aamumärkäruuat ja aamun kuivaruoka-annoksen ja vaihdan vedet kuppeihin, tätä tekee toki myös puolisoni. Puolisoni vastaa myös kissanhiekkalaatikoiden puhdistuksesta kolme-neljä kertaa päivässä, minä taasen vastaan niiden pesusta ja hiekkojen vaihdosta.

  Siitä sitten hamsulaan katsomaan, että siellä on kaikki päällisin puolin kunnossa, hamsterit ja vesien vaihtoa, ruuan jakamista. Jos on siivouspäivä, niin sitten siivotaan hamsujen asumukset. Normaalina aamuna vielä siivotaan Nemon pissalaatikko, annetaan tälle aamuheinät ja pelletit sekä tietenkin rapsutukset. Yleensä Alvin on vailla myös oman herkkupähkinäänsä. Lisäksi lakaisen Nemon yöllisten bileiden jäljet, eli heinää jokapaikassa. 

Siitä seuraavaksi kanilaan. Vaihdan vapaana jaloittelevan kanin toiseen, jaan heinät ja pelletit, vaihdan vedet, tuuletan ja siivoan yön jäljiltä räjähdyksen jonka vapaavuorolainen kani on mahdollisesti (yleensä) aiheuttanut. Eli lattioiden lakaisua ja siivoilua. Jos on häkkien siivouspäivä, ne siivotaan heti aamulla. 

Päivä on sellaista omaa aikaa eläinten kanssa mistä en erityisemmin jaksa alkaa eritellä, mutta semmoista leppoista olemista, ulkoilua, rapsuttelua, kynsienleikkuuta, pesua, valokuvausta, tai sitten ihan vain omaa aikaa itsekseen, jos haluaa viettää löhvispäivän. Kissat tosin ovat touhussa mukana sen 24/7. Tosin kanilassa käyn aina myös päivällä, jos tarvitsee lisätä heinää. Ja muutenkin päällisin puolin vilkaisemassa, että kaikki on kaneilla hyvin. Aamulla tai iltapäivällä teen/pilkon/keitän/sulatan eläinten tuoreruoat/raakaruuat.

Illalla sitten hoidan kanilan aivan ensimmäiseksi. Vaihdan vapaavuorolausen kanin juoksemaan, jaan iltaheinät, lakaisen ja varmistan, että kaikki on kunnossa. Nakkaan tuoreruuat jos on tuoreruokapäivä.

Hamsulassa sitten mahdolliset astutukset, poikastenkäsittelyt ja sen semmoiset pienet. Ja tottakai tarkistan, että kaikilla on kaikki päällisin puolin hyvin. 

Eläinten terveystarkastukset teen, kun joudan päivän mittaan, yleensä aamulla tai illalla. Kunhan tulee katsottua, että jokainen on kunnossa. Kotilolleni nakkaan ruokaa jokatoinen päivä, ne on hitaita syömään. Sumuttelua jokapäivä ja terran siivous, kun on alkaa olla likainen. Kello näyttää monesti 19-20.00 kun kaikki hommat on varmasti tehty. Rakastan rutiineja ja melkolailla pysyn aina aikataulussa eläinten hoidon suhteen, mutta se ei ole mitään kiveen hakattua, että voi siitä joustaakin.  Illalla onkin sitten ihana köllähtää kissojen ja puolison kanssa katselemaan elokuvia. Tämä on siis tämmöinen ihan peruspäivä, ja voi olla, että unohdin kirjoittaa puolet asioista, joita täytyy tehdä. mm. jätehuolto, josta en nyt erikseen jaksa kirjoittaa romaania. 

Ja tämä päivä on todellakin, kun minä en ole töissä. Kun vielä olin yrittäjä eläinalalla, oli töitä tuplaten esimerkiksi lomahoidossa olevien eläinten hoidossa ja siivouspuuhissa ja niin paljon muussa. Että esimerkiksi nuoren, joka haaveilee isosta eläinlaumasta - Kannattaa miettiä onko tämmöiseen sirkukseen jaksamista enää koulun ja läksyjen jälkeen. Koulut tulee käydä kunnialla, koska se määrittelee aika ison osan jatko-opinnoista ja niihin pääsystä ylipäätään.

Itsehän opiskelin ratsastuksenohjaajaksi, lähdin kotoa jo 15-vuotiaana tavoittelemaan unelmiani, olihan meillä kotona hevosia ja poni ja koko nuoruusvuoteni olin omistanut aikani hevosille, ratsastukselle, tallille, kilpailemiselle, kehittymiselle, ajamiselle. Hevosharrastukseni oli aika moninainen, mutta töitä tuli tehtyä nuoruusvuodet ja koulussakin hiki virtasi.

Pointtini on, että vaikka eläimet ovat niin ihania, niin älä hätäile, älä kerää ympärillesi eläinlaumaa, josta et välttämättä pysty täysipainoisesti huolehtimaan. Muu elämä vie myös aikaa, paljon. Ja tämä elämäntapa sitoo sinut pääsääntöisesti kotiin. Joillekin se käy, joillekkin ei sovi sitten ollenkaan. Ikäni hevoshommia tehneenä, minun on todella helppo organisoida suuren eläinlauman hoito, jollekkin se voi olla liian raskasta. Mutta pidän omalla kohdalla ehdottomasti vain plussana sitä, että olen tehnyt hevoshommia koko ikäni, sitä voi heijastaa ja käyttää apuna myös pieneläinten kanssa. 

Loppuun vielä kuvia meiltä, kaikkea en kuvannut, koska haluan pitää kotirauhan, enkä jakaa kuvia kodistamme suurelle yleisölle, mutta tämmösiä pieniä makupaloja voin kyllä tarjota! :)

Rafael on yksi kissoistamme.

Kissojen ulkocatio. Käynti keittiön luukusta tai isosta ovesta. Yleensä käytetään keittiön luukkua, siitä on helppo kulkea.

 

 

Kissoille nukkumapaikkoja.

Kissoille ei ole tärkeää niinkään neliöt, vaan myös se, että ne pääsevät tähyilemään korkealle.

Syrkkien asumuksia.

Siperianmaaorava Alvinin valtakunta. Hän saa olla hamsulassa vapaana, mutta palaa kuitenkin aina nukkumaan omaan tukikohtaansa.

Käppäreiden torni.

Kolme gerbiilipoikaani asuu tässä 120cm terraariossa.

Nemon valtakuntaa on hamsulan lattiatila. Häkkiä tällä suurihopealla ei ole ollekaan, sillä suuretkaan rodut eivät mielestäni kuulu häkkiin. Kuitenkin Nemolla on oma loota, mihin tehdä tarpeensa, ja missä voi syödä. Sekä tietenkin oma lain vaatimakin pesäkoppi, minne voi tarpeen vaatiessa piilotua. Nemo ei osaa juoda juomapullosta, joten Nemolla on käytössään iso, painava keraaminen koirankuppi, mihin tarjoillaan raikas vesi päivittäin.

Kanila. Ensiviikolla meille on tulossa isommat tehdashäkit, joten häkkien koko on sitten 120-140cm per. kani. Jokainen pääsee vuorollaan jaloittelemaan monta kertaa viikossa, vapaanaolotunteja kasvatuskaneilleni kertyy viikossa todella paljon, siitä haluan pitää kiinni ja se oli heti ensimmäisenä suunnitelmissa kun aloimme kanilaa miettimään. Minulle on tärkeää, että myös jalostuskanit pääsevät liikkumaan vapaana.